Kategoria: Maastopyöräily

Julkaistu

Viikonloppu Hangossa – Maastopyöräilyä ja telttailua

HANKO! Ihana kotikaupunkini!
Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, mikä on tunnettu Hangon Keksistä ja auringosta. Hanko on aina ollut kesäkaupunki, mihin tulee alkukeväästä jo paljon veneilijöitä ja purjehtijoita.
Hanko on tunnettu Hangon Regatta tapahtumasta, mikä on purjehduskilpailu, mutta vetää myös paljon muitakin ihmisiä juhlimaan Regattaa, vaikka eivät tietäisi mitään purjehduksesta, useimmat eivät edes tiedä, että se on purjehduskilpailu tapahtuma.
Nyt toisena isona tapahtumana on ollut Poker Run, mikä on taas kaikkien tiedossa, että siinä kilpailee nopeat formula veneet. Tosin tämä oli viimeistä kertaa viime vuonna, 2023.

Viikonloppu Hangossa – Maastopyöräilyä ja telttailua

Hanko

Hanko on kolmelta suunnalta meren ympäröimänä. Ominaista Hangolle ovat merenrannat ja eritoten hiekkarannat, joita kaupungissa on yli 30 kilometriä.
Hankoon kuuluu myös suuria saaria esim. Russarö, Bengtsär ja Kadermo.

Väkiluku on nyt reilu 7700. Silloin kuin asuin Hangossa, meitä oli parhaimmillaan n.12 000. Muistaakseni kun muutin Helsinkiin lukioon, niin silloin oli n.10 000.
Tällä hetkellä Hangossa asuu myös paljon kakkosasunnon ostajia (enimmäkseen) pääkaupunkiseudulta.

Vähän yli puolet puhuu suomea ja vajaa puolet puhuu ruotsia.

Hangosta Viroon on vaan n.70km.

Ensimmäinen pyöräilypäivä

Ekana päivänä mentiin hangon helppoja havupolkuja ja nautittiin kaverini kanssa, joka lähti oppaakseni. Hän on muutaman vuoden ajellut ristiin rastiin, niin tuntee Hangon polut kuin omat taskut 🙂
Joitain polkuja olen ajellut Hangossa, mutta on niin ihana mennä vaan toisen perässä kun ei tarvitse yhtään miettiä suuntaa tai polkuja. Pyyntöni kaverilleni oli vaan, että helppoja fiilistely polkuja.

Ilma oli hieman pilvinen, mutta lämmin ja aurinko välillä ihanasti paistoi sekä lämmitti.
Ei lähdetty hakee kilometrejä ja kovaa aikaa, vaan fiilisteltiin maisemia eli ajeltiin rauhassa ja pysähdeltiin välillä.



Polkujen jälkeen suunnistettiin Bravakseen, missä Kirkkonummen ystäväni, Mikko Kartano esiintyi.

Hangon kärkeen päin tultaessa sää muuttui paljon. Meri sumu oli vallannut kaupungin. Se oli kaunista ja niin mysteeristä.






Bravas ja Mikko Kartano



Mystinen merisumu


Matkalla näkyi muutamia kauriita, jotka ei ollut moksiskaan meistä.

Kello oli jo kääntynyt iltaan, Hanko painunut merisumun uumeniin ja minun pitäisi lähteä vielä etsimään hammock yöpaikkaa itselleni…
Olimme kaverini kanssa sopinut, että kävisin hänen luona suihkussa pyöräilyn päätteeksi, minkä jälkeen alkoi hieman ramasee päivä ja kaverini alkoi puhua itse tehdystä pizzasta, hmm! Vaikka en ole pizzan ystävä niinkään, mutta itse tehty pizza on kyllä hyvää!
Ja niinhän siinä kävi, että jäin kaverin luokse syömään pizzaa muutaman oluen kera sekä nukuin hänen luona.
Hyvää tässä oli se, että päätimme lähteä vielä seuraavanakin päivänä pyöräilee, vähän eri maisemiin missä en ole ollut pyöräilemässä, saati sitten muutenkaan pitkään aikaan. Tämä osa ei ole niin turistien tiedossa, mutta täällä vietin paljon nuoruudessa aikaa.
Turistit keskittyy enemmän Casino-makasiini alueelle, missä myös paljon huviloita sekä suosituimmat rannat.

Toinen pyöräily päivä

Toinen päivä mentiin paljon teitä pitkin, sillä tämä päivä oli enemmänkin “vanhojen aikojen” -muistelupäivä. Olisi myös ollut mahdollisuus mennä hieman teknisempää pätkää, mutta oli liian märkää minulle sekä näin alku keväästä en vielä ole valmis tekniseen pätkään 🙂
Ehkä ensi kerralla olen valmis!



KONE





Lappohjaan telttailee

Toisena päivänä käytiin katsomassa paikka mihin pääsisi autolla lähelle ja voisi yöpyä autossa tai telttaillen/riippumattoillen.
Vaikka päivä oli edelleen pilvinen, mutta ei niin sumuinen, halusin jäädä vielä yöksi Hankoon joko telttailee tai riippumaan. Kysyin ystävältä haluisiko hän lähteä seuraksi ja hän suostui.

Emme lähtenyt siihen mitä kävimme katsomassa, vaan valitsimme Lappohjan rannan.

Täktomin tiellä näimme hienoja sonneja.

Kuulin ihanan jutun näistä sonneista kun he päättivät lähteä katsomaan maailmaa 🙂
Nämä asuvat rauhallisen Täktomin tien varressa ja olivat yhteis tuumin kerran päättänyt lähteä katsomaan ison tien menoa eli Hangon tien varteen, mihin on kumminkin matkaa useita kilometrejä sekä isosti metsää.
Siellä he rauhakseltaan katselivat menoa porukalla kun heidät haettiin takaisin kotiin. Hieman saattoi ohikulkijoita jännittää ohitta näitä isoja ja komeita sarvipäitä sonneja!

Ilta tuli nopeasti kun olimme pystyttäneet leirin ja syöneet valmiit pasta-ateriat. Oli keväisen viileä-lämmin ilma ja tyyni.


Aurinko paistoi heti aamusta. Aamu oli kaunis ja aivan tyyni!



Oli niin ihanaa juoda kahvia rauhassa, katsella sekä kuunnella muuttolintuja ja yleensäkin lintuja kun visertelivät teltan tuntumassa.
Meri oli niin ihanan tyyni!

Rannalla käveli koiran ulkoiluttajia satunnaisen harvakseltaan ja osa kyseli miten yö oli mennyt.
Tykkään tästä jutustelusta ohikulkijoiden kanssa, samalla kahvia juoden tai jo leiriä purkaessa.

Rannan puita

Nämä puut on aivan uskomattomia!
Miten ne voivat elää rannalla kun alta on lähtenyt jo maa aikojen saatossa ja juuret on esillä maan pinnalla?!
Toisessa päätä rantaa oli ihana kävellä ja katsella näitä uskomattoman hienoja puita ja ihmetellä miten ne kestää vuodesta toiseen.








Muutama kuva on ystäväni, Sakun ottamia.

Pyöräily aiheisia blogejani

Poronpolku -maastopyöräreitti

Pohjois-Italian road trip

Maastopyörä vai sähkömaastopyörä?

 

Julkaistu

Meidän road trip Sveitsi-Italia-Liechtenstein

||Tämä postaus sisältää affiliatelinkkejä ||

Muutama reissu on peruuntunut Koronan takia, mutta nyt pääsimme lähtee. Varasimme jo talvella lennot Sveitsiin, Zürichin tapaamaan J:n ystävää. Hetkeä ennen reissua ystävä ehdotti että tehtäisiin pieni road trip Italiaan ja kävisimme myös Liechtensteinnissa. Näin kävimme 5 päivän aikana 4 maassa kun lasketaan Suomikin mukaan.

Meidän road trip Sveitsi-Italia-Liechtenstein

Ennen matkaa

Koronan takia jouduimme käydä koronatestissä. Testi piti olla tietenkin negatiivinen ja enintään 72 tuntia vanha sekä koronatestitodistus piti olla englanniksi ja mielellään myös tulostettuna.

Ystävämme muistutti että on hyvä pakata myös lämmintä vaellusvaatetta koska ylhäällä vuorilla voi olla hyvin kylmää sekä tietysti veden ja tuulen pitävää sateiden varalta koska oli myös ukkoskuuroja luvattu.

Pakkasimme käsimatkatavaran verran (8kg max)  joten lähdimme reissuun vaelluskengät jalassa 😄 Onneksi oli luvattu lämmintä keliä joten muuten oli kevyet sateen ja tuulen kestävät päällys vaatteet ja parit kerrastot mukana sekä hellevaatteita mitkä meni pieneen tilaan ja olivat kevyitä.

Scandinavian outdoorista vaatteet seikkailuihin.*

Vuokrasimme myös auton jo etukäteen Alomo-firmalta.

Sveitsi

Lensimme Zürichin jo heti aamusta niin meillä oli vielä koko päivä aikaa Sveitsissä.
Haimme kentältä auton ja jäätiin hetkeksi katsomaan Zürichin kaupunkia ennen kuin lähdimme kohti Grabsia missä ystävämme asui. Road trip alkakoon!

Grabs on ihana pieni kunta, n. 1h20min-1h40min päässä Zürihista.
Niin ihanat vuoriset maisemat avautui ystävämme joka ikkunasta. Kävimme ihailemassa niitä maisemia myös kävellen minkä jälkeen lähdimme ystävämme ystävien luokse grillaamaan.

Aamulla saimme maittavan smoothie- ja munakas- aamiaisen ja lähdimme vaeltaa Klöntalerseelle. Klöntalersee on luonnollinen järvi Sveitsin Glarusin kantonissa ja kattaa suurimman osan Klöntalin laakson kerroksesta. Välillä on vaikea uskoa että olemme korkealla vuorella missä on järvi. Tämä järvi on 848m korkealla ja 5km pitkä. Täältä löydät englanniksi tietoa.


Putous jatkui syvälle lumen alle. Siksi ei ollut turvallista kävellä lumen päällä koska olisi ollut pitkä pudotus jos lumi olisi pettänyt.


Ystävämme paistoi aamulla meille retkievääksi ciabattaa 😋

Kohti Italiaa

Ystävämme toimi matkan johtajana ja oli vähän etukäteen katsonut reittejä ja sähkömaastopyörä vuokrauspaikkoja. Oli myös ottanut huomioon ystäviensä suositteleman hienon ”serpentiini” reitin mitä lähdettiin ajelee kohti Comojärveä.

Reitti oli aivan mahtava! Niin mahtavaa serpentiini nousua ja laskua pienten kylien ohi. Kello alkoi olee jo illan puolella ja ystävämme katsoi meille seuraavan järven rannalta yöpymispaikan. Päädyimme Mezzolpiano kylään, Sondrion maakuntaan mikä on lähellä pienempää järveä, Lago di Mezzola ennen Comojärveä.

Yöpymispaikka oli vuoren rinteessä. Ravintolat oli alempana mihin lähdimme illalliselle. Matka ei ollut pitkä mutta tuli heti mieleen kun lähdettiin kävelee alas päin että meidänhän pitää kävellä tämä ylös vatsat täynnä 😅

Meidät otettiin ystävällisesti vastaan ravintolassa, mutta ”jouduimme” kadun toiselle puolelle terassille syömään. Kun meitä lähdettiin opastamaan pöytäämme niin kuulimme kun jotkut puhuivat takanamme karanteenista eli nähtävästi meidät ”eristettiin” paikallisista, mikä oli ihan ymmärrettävää. Palvelu ja ruoka oli erittäin hyvää!

Comojärvi

Aamulla pakkasimme laukut ja lähdimme alas, kylälle aamupalalle. Söimme italialaisittain croisantin ja joimme ihanaa kahvia minkä jälkeen lähdettiin Comojärvelle.

Comojärvi on Italian kolmanneksi suurin järvi Gardajärven ja Maggiorejärven jälkeen. Comojärvi on yksi Euroopan syvimmistä järvistä; sen syvin kohta on yli 400 metrin syvyydessä. Y:n muotoisen järven suurin pituus on 46 km ja leveys 4,5 km.

Dongo

Ystävämme aamusta heti etsi pyörävuokraamoita netistä ja niitähän löytyi hyvin Comojärven lähettyviltä. Päädyttiin Dongoon ja heti ensimmäisestä vuokraamosta löydettiin kaikille sopivat sähkömaastopyörät ja erittäin hyvään hintaan, 37€/4h. Asiointi oli helppoa ja saatiin vielä viestillä reittejä puhelimeen. Vuokraamo ei halunnut mitään panttia vaan katsoimme sopivat pyörät ja kypärät ja ei kun matkaan.

Ystävämme sai täysjousitetun pyörän, meillä oli J:n kanssa etujousitetut koska J:llä kotona täysjousitettu niin antoi ystävänsä päästä testailee sitä nyt ja mun kokoisena ei löytynyt. Mun vuokrapyörässä oli hieman huonommat/jäykemmät jouset kuin mun omassa, mutta kyllä silläkin oli hyvä ajella.


Lounas paikka


Löysimme ihanan laguunin missä pulahdimme virkistäytymään.

Päivän lenkki (Suunto app:in mukaan) oli n.3h (vain pyöräily osuus), 30km ja nousua n.845m. Mulla oli vielä yli puolet akusta jäljellä palattuamme kun J:llä ja ystävällämme vähän vähemmän, mutta painan myös hieman vähemmän 😉

Matka taittui hyvin ihanaa maalaisreittiä pitkin ihania kyliä ohitellen ja kiemurrellen ylös asti. Vaikka meillä olikin sähkö avustuksena niin kyllä siinä sai työtä tehdä. Keskivauhti n.10km/h jo kertoo sen 😅 Maksimi vauhti oli n.50km/h alas tullessa niitä serpentiini teitä pitkin.

Maasto oli erittäin kaunista ja vaihtelevaa! Matkalla oli paljon pieniä hylättyjä kyliä. Kävimme lounaalla ihanan joen varrella missä otimme myös pienet päiväunet J:n kanssa.

Sorico

Alas päästyämme ystävämme etsi läheltä yöpymispaikan missä saimme nauttia poolilla vielä auringosta ennen illallista. Yöpymispaikkamme oli jo takas päin Sveitsiin.

Aamulla taas nautimme kivassa kahvilassa croisantin ja pari kuppia kahvia. Oli ihme miten sitä pärjää lounaaseen asti niin vähällä kun muuten olemme tottuneet syömään aamulla puuron mustikoiden ja raejuuston kanssa. Usein on jo ennen lounasta nälkä ja energiat vähillä, mutta nyt ei nälkä yllättänyt pelkällä croisantilla.
Sen jälkeen pakattiin auto ja lähettiin vuokraamaan taas pyöriä. Taas niitä löytyi hyvin, mutta vasta kolmannesta löysimme tarpeeksi monta.
Tällä kertaa jätimme ystävämme ajokortin pantiksi mutta matkaan pakkasimme heiltä pumpun ja renkaan paikkaus tarvikkeet. Hinta oli vielä parempi kuin edellisenä päivänä eli 32€/4h.

Päivän lenkki oli tänään 2h 20min (vain pyöräily osuus), matka n.22km ja nousua reilu 1000m. Tänään meni myös akkua enemmän, mulla yli puolet ja J:llä jopa loppui just vähän ennen ylös pääsyä ennen kun lähdettiin laskettelee alas päin.

Maasto oli jyrkempää ja paljon vaihtelevampaa, jouduimme jopa välillä työntämään ja kantamaan/nostelemaan pyöriä 😅
Lounas syötiin pienessä kylässä missä omistaja oli ”maailman matkaaja” ja viihtyi paljon juttelemassa meidän kanssa. Esitteli myös hänen suunnittelemansa suihkun ja tynnyrisaunan. Hänellä ei ollut menua vaan suositteli meille alkupalat ja jokaiselle eri pastat jotka jakaisimme kaikille kolmelle jotta kaikki saa maistaa kaikkia. Ihanaa ja ystävällistä palvelua!

Viimeinen yö

Jäimme vielä viimeiseksi yöksi Italiaan. Ystävämme taas etsi yöpymispaikan ja tällä kerralla se sijaitsi camping alueella missä oli ihanan rento ja surffi fiilis.

Aamulla söimme rannassa, kahvilassa toastit ja juotiin kahvit ennen lähtöä.

Takaisinpäin reitti oli St Moritzin tai Sankt Moritz kautta Liechteinteniin.
Reitti oli todella kaunis jälleen kerran, niin mahtavia vuoria, nousuja ja laskuja!

Vielä Italian puolella löydettiin näyttävä Cascate dell’acquafraggia/Acquafraggia Waterfalls mikä on Sondrion maakunnassa Lombardiassa, Pohjois-Italiassa. Sen lähde on Pizzo del Lagossa, 3050 metrin korkeudessa, Val Bregaglian pohjoispuolella ja lähellä Sveitsin rajaa.

Liechtenstenissa (Euroopan neljänneksi pienin maa) ei viivytty pitkään koska oli jo palattava Grabsiin mihin jätimme ystävämme ja jatkoimme Zürichin lentokentälle siitä.

Aivan mahtava road trip ja seikkailu! Uusia maita, kokemuksia ja seikkailuja 😍

Korona testit ja todistukset

Road tripillä meiltä ei kyselty rajoilla mitään todistuksia, mutta Zürichin kentällä kysyttiin joko negatiivista testi tulosta tai rokotustodistusta mikä löytyi meiltä Oma Kannasta. Sitä ei oltu tulostettu mukaan.

Suomeen tultaessa jouduimme testiin lentokentällä ja saatiin ohjeistus että n.3-4vrk päästä käydä uudestaan testissä tai että olisimme 14vrk omaehtoisessa karanteenissa.
Lentokentällä testi oli ilmainen ja saimme nettisivun, Finentry.fi mistä varata seuraavaan testiin aika mikä olisi myös ilmainen.

Miten helppoa kun on puhelin ja netti

Miten helppoa on löytää yöpymispaikat, vuokraamot ym tänä päivänä kun on puhelimissa netti mikä on vielä ”ilmainen” monella liittymällä EU:ssa. Sveitsissä se oli kallista koska Sveitsi ei kuulu EU:hun. Liechtensteinissa pystyi taas laittaa dataroamingin päälle ja surffailla netissä huolettomasti.

*Tämä postaus sisältää affiliatelinkkejä. Mikäli päädyt ostamaan tuotteen affiliatelinkkini kautta, saan siitä rahallisen komission. Komission avulla ylläpidän tätä blogia. Linkin klikkaaminen ei aiheuta sinulle kuluja eikä minulle tuloja, joten voit rauhassa tutustua tuotteisiin ja miettiä ostopäätöstäsi. Suosittelen vain niitä tuotteita, joita olen itse käyttänyt tai käytän parhaillaan. Mielipiteet tuotteista ovat 100% omiani.

Julkaistu

Ihanan piristävä miniloma Ahvenanmaalla, pyöräilyä vetten päällä

||Tämä postaus sisältää affiliatelinkin||

Otetaan välillä extempore irtiottoja, minilomia kun molemmilla on muutama yhteinen vapaapäivä. Ja useimmiten niihin liittyy liikkuminen luonnossa. Ne piristää kummasti ja nähdään uusia paikkoja.

Ahvananmaa ei tällä kertaa ole uusi paikka meille, mutta koettiin taas uusi seikkailu 😄

Ihanan piristävä miniloma Ahvenanmaalla, pyöräilyä vetten päällä

Lähdettiin töitten jälkeen kohti Ålandia pakulla koska otettiin pyörät mukaan. Mennessä aurinko paistoi ja lämmitti niin ihanasti. Olisipa koko reissu yhtä ihanaa auringon paistetta.

Päästiin ajoissa lautalle eli ihan aikataulun mukaan paitsi että aikataulussa oli kellon ajan perässä pieni 1 mikä tarkoitti ettei tähän vuoden aikaa lautta kulje eli jouduimme odottaa seuraavan lautan lähtöä yli 3h. Ihana henkilökunta päästivät meidät silti lautalle odottelee.


Nautittiin auringosta ja otettiin pikku päikkärit samalla kun odotettiin lautan lähtöä

Seuraavana aamuna ilma ei ollut mitä mahtavin koska aurinko ei paistanut, mutta muuten sää oli hyvä pyöräilyyn.

Jään päällä näytti olevan lunta jonkun verran, mutta päätettiin lähteä jäitä pitkin kauppaan. Alkuun vähän asia jännitti, mutta varustauduttiin ja otettiin naskalit sekä molemmille köydet. Tällä kertaa ei pakattu reppuun, tiiviiseen muovipussiin vaatekerrastoa mikä olisi kyllä todella suotavaa. Ja eihän me missään ihan avomerellä mennä vaan ympärillä on tosi paljon saaria ja päätettiin että ajetaan lähellä rantoja.

Merellä suunnistaminen

Lähdettiin mökin rannasta kohti kahta mastoa mitkä näkyi erittäin hyvin ja niiden lähellä olisi kauppa. Pitkän matkaa ne näkyikin hyvin, mutta kiersimme yhden pienen saaren vasemmalta puolen koska toisella puolella oli epäilyttävä kohta mitä ei lähdetty ylittämään. Tämä pieni lenkki muutti jotenkin meidän suuntavaistoa vaikka lähdettiin saaren jälkeen heti oikealle takasin alkuperäiselle reitille. Myös mastot oli hävinnyt, mutta jatkettiin vaan matkaa.

Oltiin jo hetki pyöräilty kun katsottiin Google maps:ista vähän suuntaa koska mastoja ei vieläkään näkynyt. Olimme tullut pitkän matkaa liikaa vasemmalle ja kaupan ohi 😆. Päätimme rantautua ja mennä takaisin päin tietä pitkin.


Kauppa merkitty x karttaan

Lähdimme taas kaupan pihasta jäille ja nyt oli helpompaa jotenkin suunnistaa koska tiedettiin että mökille ei ole pitkä matka ja meidän on mentävä ihan vasenta reunaa. Myös välillä nähtiin vasemmalla tie ja tutut sillat mistä tiedettiin olevan reitillä.
Aina ei päästy menee ihan lähellä tietä tai siltaa koska muutamissa kohdissa oli virtauksia mitkä oli kierrettävä kunnolla.

Sähköpyörät

Vaikka tullessa oli varmempi olo et löydetään helposti mökille takas niin silti oli aika kiva fiilis kun löydettiin meidän pyörän jäljet 😄
Toisaaltaan mitään hätää ei ole jos jommalla kummalla on akkua puhelimessa…. sekä mielellään molemmilla myös pyörässä koska jäällä, minkä päällä on lunta (tämä oli jotenkin kovaa) on aika raskasta polkea, mutta sähkö avustaa niin paljon että matka taittuu hyvin 💪

Meillä molemmilla on hyvät sähkömaastopyörät ja hyvät akut (J:llä Shimanon ja mulla Yamaha) mutta J:llä hupenee huomattavasti nopeammin akku näin talvella kuin mulla. Mulla meni Sarvikuonon poikasen kanssa (mun pyörä 😉) koko tämän päivän reissun aikana n. puolet akusta kun J:llä loppui akku loppu matkasta ja sillä tuli hieman raskaampi viimeinen  vajaa kilometri 😬 J oli mennyt koko reissun muutenkin pienemmällä avustuksella että akku kestäisi koko reissun.

Seuraavana päivänä J:n akku kesti paljon paremmin ja meillä meni melkein yhtä paljon akkua… tosin mä taisin ”huijata” vähän enemmän… koko ajan 🙈 Välillä näinkin päin koska joskus se on ollut toisin päin 😅

 
J:n pyörä on Canyon ja mulla Haibike Sduro

Oon todella tyytyväinen ollut tähän pyörään vaikka alkuun olin vastaan sähköpyoriä, jo ihan niiden hinnan takia, mutta joudun kyllä nyt myöntymään ja olen ihastunut mun Duroon eli Sarvikuonon poikaseen 🤎

Mun pienen koon takia oli todella vaikea löytää sopivaa ja hyvää, mutta jo se kertoo että tämä on sopiva koska mulla ei puudu kädet. Ekan kerran pari vuotta sitten olin maastopyöräilemässä laina pyörällä niin mun kädet puutui melkein heti koska jouduin olemaan liian etukenossa ja paino oli liikaa edessä tangon päällä eli se oli liian kaukana, enkä saanut hyvää asentoa.

Taas pukeutumisen  vaikeus

Nyt puettiin aika normisti mitä tänä talvena ollaan puettu, mutta otin huomioon että merellä ja yleensäkin Ahvenanmaalla tulee eli takki oli tuulen ja veden kestävä.

Nyt ongelmana oli hanskat. Ne on aika tyköistuvat ja hanskan suu aika tiukka vaikka siinä on tarrakiinnitys. Myös takin hiha on tiukka ja siksi nämä ei mennyt mitenkään yhteen eli päällekkäin. Onneksi tulee kesä ja pukeutuminen helpottuu 😁 vaikka on talvellakin, varsinkin tänä talvena, ollut todella mahtavaa liikkua!

Jatkossa mietin millaiset olisi oikeanlaiset hanskat, mitkä ei ole vaikea pukea ja/tai riisua kun pitäisi esim. ottaa esiin puhelin et voi kuvata tai katsoa karttaa. Tämän takia jää käyttämättä app:ejä mitkä auttaisi suunnistamisessa… ehkä koska en ole vielä kunnolla talven takia päässyt taas opiskelee lisää. Kesällä kerkesin vain vähän tutustuu eri app:eihin. 

Scandinavian Outdoor: Suomalainen ulkoilun asiantuntija jo vuodesta 1970 (*)

Suunnittelu ja suunnistaminen

Merellä muutenkin liikkuessa yritän pistää merkille mökkejä tai muita huomattavia asioita suunnistamisen takia. Saatan ottaa kuvan rannasta (kuva mereltä päin kun ollaan jo lähdetty vähän matkaa) mistä lähetään tai jostain muusta esim. Lofooteilla otin kuvan vuorista, rannan takana olevista, kun oltiin lähdetty rannasta jotta on helpompi suunnistaa takas päin. Ja katsoin välillä taakse päin, että tiesin miten kauas ne vuoret näkyy. Näin oli helppoa takasin päin tullessa suunnistaa vuoria kohti ja tiedettiin löytävämme oikean rannan. Mereltä katsottuna välillä kaikki näyttää niin samanlaiselta.

Ahvenanmaalla on paljon saaria ja mulle niin tuntemattomia vielä että olen ihan pihalla siellä. Ja vaikeaksi tekee myös se ettei siellä ole montaa mökkiä niin on vaikea laittaa mieleen että minkä saaren ohi ollaan menty kun kaikki näyttää samanlaiselta.
Pyöräillessä etsin myös siksi mökkejä, että jos satuttaisiin tippumaan mereen ja päästä sieltä ylös, niin missä olisi lähin mökki mihin mentäisiin lämmittelemään ja hakeemaan apua.

Hyvä muistaa:

  • kerrospukeutuminen
  • naskali
  • köysi
  • pelastusliivit (ei yhtään liioiteltua)
  • vesitiiviiseen pussiin vaihtovaatteet
  • mennä peräkkäin, ei liian lähekkäin
  • lähellä rantoja
  • varo railoja
  • paksun lumen alla voi olla heikko jää
  • katso ympärille sekä taaksesi ja pistä mieleen asioita mitkä auttaa suunnistamaan takas tullessa (jos olet tulossa takas samaa reittiä)

IHANAA KEVÄÄN ODOTUSTA ☀️

*Tämä postaus sisältää affiliatelinkkejä. Mikäli päädyt ostamaan tuotteen affiliatelinkkini kautta, saan siitä rahallisen komission. Komission avulla ylläpidän tätä blogia. Linkin klikkaaminen ei aiheuta sinulle kuluja eikä minulle tuloja, joten voit rauhassa tutustua tuotteisiin ja miettiä ostopäätöstäsi. Suosittelen vain niitä tuotteita, joita olen itse käyttänyt tai käytän parhaillaan. Mielipiteet tuotteista ovat 100% omiani.

Julkaistu

Maastopyörä vai sähkömaastopyörä?

Olen ihan aloittelija maastopyöräilyssä, mutta sen tiedän että se on todella hauskaa! Se on myös aika haastavaa välillä, mutta pikku hiljaa opin ja tulen taitavammaksi siinä. Pää asia että nautin siitä sekä nautin luonnosta ja maisemista. Sekä että päästään yhdessä J:n kanssa maastoon ja jaksaa odotella mua jopa munamankelilla 😅. Pyöräilemällä pääsee niin paljon nopeammin sekä pidemmälle kuin kävellen ja siksi helpompi lähteä etsimään uusia maastoja pidemmältäkin.

Pääset heti alusta asti seikkailee aloittelijan kanssa ja yhdessä opitaan… vaikka kantapään kautta 😄

Maastopyörä vai sähkömaastopyörä?

Viime vuonna lainasin kaverini pyörää useamman kerran ja tykästyin kovasti. Se oli hikistä, mutta myös niin antoisaa kun voitti ne tuskastuttavat mäet ja samalla nautti luonnosta.

Tänä vuonna -20 päätettiin mieheni J:n kanssa ostaa pyörät. Hän haaveili sähkömaastopyörästä ja minä olin vastaan. Sanoin että se oli huijausta ja sillä ei saa niin paljon irti siitä fiiliksestä mikä tulee kun pääsee hampaat irvessä mäen ylös 💪 Ja yksi iso asia- sähkömaastopyörät on ihan älyttömän kalliita!

Pääset tästä lukee 2021 ensimmäinen maastopyöräily yritys tammikuussa.

Viola romuluinen-kaunotar

Niin J meni ostamaan yhden hänen työvuoron aikana sähkömaastopyörän itselleen, Viola romuluinen-kaunottaren. Petyin ja tuli tosi pahamieli, koska nyt kulkisimme eri polkuja 😢. Eihän me mitenkään voida yhdessä pyöräillä ja tämä piti olla yhteinen harrastus?!

Magma

Ostin Magman mihin ihastuin kovasti heti. Bianchi, Magma 9,1.
Päätimme kumminkin heti lähteä yhdessä reissuun eikä yhtään vaatimattomasti valittu kohteeksi Ruka ja Syöte kun niistä J oli lukenut niin paljon hyvää.

Ruka

Olimme katsoneet reittejä valmiiksi. Olin ladannut outdooractive app:in ja sen avulla nähtiin esim. vaativuus, etäisyys, arvioitu kesto. Valittiin heti aika pitkä reitti, mutta sen piti olla helppo, Kouvervaaran XC maastopyöräreitti 43km.

En osannut vielä käyttää noita app:ejä minkä takia lähdettiin vaan innoissamme polkemaan johonkin suuntaan toivoen että jotain kylttejä tulee, mutta ei. Kysyimme apua ja pääsimme vihdoin reitille.
Yli 60km tuli täyteen heti ekana päivänä koska heti ei löydetti reitille.  Ja jaksoin sen joten kuten vaikka loppu matkasta kramppasi reisi sekä nivusessa jänne alkoi vihoitella.

J joutui odotella aika paljon mua vaikeissa ja mäkisissä paikoissa.  Loppu matkasta, kun tuli ihan valtavan pitkiä mäkiä, J työnsi mua selästä, samalla kun yritin itse polkea ylös, koska muuten olisin kävellyt mäet ylös.

Eihän se ole yhtään sama lähteä vuoristoisille reiteille kun toisella munamankeli ja toisella sähköavusteinen, niin kuin jo alkujaan pelkäsin. Hienosti J jaksoi mua odotella ja hienosti jaksoin yrittää pysyä perässä noinkin pitkällä matkalla. Kyllähän se vähän kiukutti mua, enkä niin nauttinut koska meillä ei ollut yhteistä “haastetta” matkalla.

Syöte

Vaikka hienosti selvisin ja pärjäsin omasta mielestä J:lle ja sähkömaastopyörälle niin J päätti vuokrata seuraaviksi päiviksi sähköfatbiken mulle.

Ja niin mentiin pari päivää Syötteellä erilaisissa maastoissa ja kyllä nautin. Ei menty kuin reilu 37km ekana päivänä ja toisena vajaa 20km mutta vasta tuon 20km lenkin jälkeen aloin tuntee et alan olee sinut jo vähän pyörän kanssa. Mielestäni heti liian pitkä reissu menee suorittamiseen eikä niin siihen opetteluun ja hyvään fiilistelyyn.

Sanotaan että kun oppii pyöräilee niin sen osaa aina ja ihan samaa mieltä olen, mutta kyllä pyörissäkin on eroja, myös sähköpyörissä.
Tämän muutaman pyörän sekä muutan reissun jälkeen osaan aloittelijanakin sanoo että niissä on eroa vaikka samaa reittiä ei mentykään. Ekana päivänä oli pyörä joka ”hyökki” ja ”keuli”. Ei sekään paha kunhan siihen tottuu ja oppii.

Olin pari kertaa ihan suht helpossa ylämäessä katajassa koska lähti lapasesta liian tehokkaalla vaihteella, mutkassa ja ehkäpä vielä syynä liukas juuri pyörän alla. Eli kun polkaisin hieman räväkämmin niin unohdin sähkön mikä sit vei mut liian vauhdikkaasti… suoraan katajaan.
Tästä jäi pieni pelko, mutta ei lannistanut 😆

Ylämäet on aina haaste kun alkaa vähän himmailee eikä osaa valita sähkövastusta sekä vaihdetta oikein. Kun meno loppuu niin silloin mennään kanervikkoon 🙈

Tästä toisen päivän pyörästä tykkäsin enemmän. Se on ”pehmeämpi” mulle eikä niin hätänen.
Molemmat oli ehkä hivenen liian isot, mutta pienenä ihmisenä on vaikea löytää sopivaa eli sitä on sitten itse sopeuduttava 😉

Hanko ja Kirkkonummi

Vielä jatkettiin yhdessä yhteisiä polkuja Viola romuluinen-kaunottaren ja Magman kanssa ja mun mielestä oli kivaa ja meni ihan hyvin vaikka olinkin munamankelilla.
Varsinkin Hangossa oli hienoa kun siellä oli niin paljon neulaspolkua. Kyllähä sielläkin J joutui mua odottelemaan kun pystyi päästellä lujempaa.

Kirkkonummella maasto oli vaihtelevaa. Kallioista, juurakkoa, mutaa ja helppoja polku pätkiä. Sillä reissulla mulla ehkä rohkeutta oli tullut hivenen lisää koska myös eniten sattui… ei muualle kuin alapäähän koska tuli niin paljon ja usein äkkipysähdyksiä kivien ja juurakkojen takia eli en enää ihan helposti taluttanut vaikeita paikkoja vaan otin riskejä ja sit sattui kun töksähti…

Nautin edelleen reissusta, mutta totesin että Magma on liian iso mulle koska en uskalla yrittää mäkiä missä saattaa ehkä sattua. Päätin luopua Magmasta mikä oli muuten niin ihana maastossa 😢
Onneksi Magma pääsi heti uuteen ja hyvään kotiin.

Uuden pyörän metsästys

Se ei ollut helppoa näin sopivan pienelle kropalle!
Etsimme netistä niin uusia kuin käytettyjä. Joka paikasta loppu tai käytetyt pienet meni samantien ettei niitä kerinnyt edes yrittää ostaa. Käytiin liikkeissä sovittaa ja kyselemään kevään vaihtoehtoja.

J oli sitä mieltä että ostetaan sähkömaastopyörä ja annoin vähän periksi että katellaan myös niitä kunhan hinta on sopivan pieni. Tosi helppo homma löytää… ei mitään ja annoin jo periksi. Sitten yksi liike näki vaivaa ja etsi mulle sopivan sähkömaastopyörän ja tilasi sen tänne pääkaupunkiseudulle sovitettavaksi. Hinta ei ollut ihan sitä mitä olin laittanut rajaksi.

Duro

J osti mulle joululahjaksi tämän Duron, Sarvikuonon poikasen 🤎

Meidän yhteiset polut jatkuu 😍
Onhan se selvää että miehet, varsinkin kun J on ikuinen pikkupoika, ovat rohkeampia maastossa. Hän varmaan välillä kiroaa mun varovaisuuden kuuseen, mutta silti J jaksaa odotella ja antaa mun rohkeuden kasvaa sekä opetella tulee yhtä rohkeaksi kannustamalla mua!
Nyt mulla on se pyörä jonka opin ja tulen sinuksi sen kanssa  maastossa kuin maastossa.

Nautitaan luonnosta!

Tietosuoja ja rekisteriseloste Palvelun tarjoaa WordPress