Viikonloppu Hangossa – Maastopyöräilyä ja telttailua

HANKO! Ihana kotikaupunkini!
Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, mikä on tunnettu Hangon Keksistä ja auringosta. Hanko on aina ollut kesäkaupunki, mihin tulee alkukeväästä jo paljon veneilijöitä ja purjehtijoita.
Hanko on tunnettu Hangon Regatta tapahtumasta, mikä on purjehduskilpailu, mutta vetää myös paljon muitakin ihmisiä juhlimaan Regattaa, vaikka eivät tietäisi mitään purjehduksesta, useimmat eivät edes tiedä, että se on purjehduskilpailu tapahtuma.
Nyt toisena isona tapahtumana on ollut Poker Run, mikä on taas kaikkien tiedossa, että siinä kilpailee nopeat formula veneet. Tosin tämä oli viimeistä kertaa viime vuonna, 2023.

Viikonloppu Hangossa – Maastopyöräilyä ja telttailua

Hanko

Hanko on kolmelta suunnalta meren ympäröimänä. Ominaista Hangolle ovat merenrannat ja eritoten hiekkarannat, joita kaupungissa on yli 30 kilometriä.
Hankoon kuuluu myös suuria saaria esim. Russarö, Bengtsär ja Kadermo.

Väkiluku on nyt reilu 7700. Silloin kuin asuin Hangossa, meitä oli parhaimmillaan n.12 000. Muistaakseni kun muutin Helsinkiin lukioon, niin silloin oli n.10 000.
Tällä hetkellä Hangossa asuu myös paljon kakkosasunnon ostajia (enimmäkseen) pääkaupunkiseudulta.

Vähän yli puolet puhuu suomea ja vajaa puolet puhuu ruotsia.

Hangosta Viroon on vaan n.70km.

Ensimmäinen pyöräilypäivä

Ekana päivänä mentiin hangon helppoja havupolkuja ja nautittiin kaverini kanssa, joka lähti oppaakseni. Hän on muutaman vuoden ajellut ristiin rastiin, niin tuntee Hangon polut kuin omat taskut 🙂
Joitain polkuja olen ajellut Hangossa, mutta on niin ihana mennä vaan toisen perässä kun ei tarvitse yhtään miettiä suuntaa tai polkuja. Pyyntöni kaverilleni oli vaan, että helppoja fiilistely polkuja.

Ilma oli hieman pilvinen, mutta lämmin ja aurinko välillä ihanasti paistoi sekä lämmitti.
Ei lähdetty hakee kilometrejä ja kovaa aikaa, vaan fiilisteltiin maisemia eli ajeltiin rauhassa ja pysähdeltiin välillä.



Polkujen jälkeen suunnistettiin Bravakseen, missä Kirkkonummen ystäväni, Mikko Kartano esiintyi.

Hangon kärkeen päin tultaessa sää muuttui paljon. Meri sumu oli vallannut kaupungin. Se oli kaunista ja niin mysteeristä.






Bravas ja Mikko Kartano



Mystinen merisumu


Matkalla näkyi muutamia kauriita, jotka ei ollut moksiskaan meistä.

Kello oli jo kääntynyt iltaan, Hanko painunut merisumun uumeniin ja minun pitäisi lähteä vielä etsimään hammock yöpaikkaa itselleni…
Olimme kaverini kanssa sopinut, että kävisin hänen luona suihkussa pyöräilyn päätteeksi, minkä jälkeen alkoi hieman ramasee päivä ja kaverini alkoi puhua itse tehdystä pizzasta, hmm! Vaikka en ole pizzan ystävä niinkään, mutta itse tehty pizza on kyllä hyvää!
Ja niinhän siinä kävi, että jäin kaverin luokse syömään pizzaa muutaman oluen kera sekä nukuin hänen luona.
Hyvää tässä oli se, että päätimme lähteä vielä seuraavanakin päivänä pyöräilee, vähän eri maisemiin missä en ole ollut pyöräilemässä, saati sitten muutenkaan pitkään aikaan. Tämä osa ei ole niin turistien tiedossa, mutta täällä vietin paljon nuoruudessa aikaa.
Turistit keskittyy enemmän Casino-makasiini alueelle, missä myös paljon huviloita sekä suosituimmat rannat.

Toinen pyöräily päivä

Toinen päivä mentiin paljon teitä pitkin, sillä tämä päivä oli enemmänkin “vanhojen aikojen” -muistelupäivä. Olisi myös ollut mahdollisuus mennä hieman teknisempää pätkää, mutta oli liian märkää minulle sekä näin alku keväästä en vielä ole valmis tekniseen pätkään 🙂
Ehkä ensi kerralla olen valmis!



KONE





Lappohjaan telttailee

Toisena päivänä käytiin katsomassa paikka mihin pääsisi autolla lähelle ja voisi yöpyä autossa tai telttaillen/riippumattoillen.
Vaikka päivä oli edelleen pilvinen, mutta ei niin sumuinen, halusin jäädä vielä yöksi Hankoon joko telttailee tai riippumaan. Kysyin ystävältä haluisiko hän lähteä seuraksi ja hän suostui.

Emme lähtenyt siihen mitä kävimme katsomassa, vaan valitsimme Lappohjan rannan.

Täktomin tiellä näimme hienoja sonneja.

Kuulin ihanan jutun näistä sonneista kun he päättivät lähteä katsomaan maailmaa 🙂
Nämä asuvat rauhallisen Täktomin tien varressa ja olivat yhteis tuumin kerran päättänyt lähteä katsomaan ison tien menoa eli Hangon tien varteen, mihin on kumminkin matkaa useita kilometrejä sekä isosti metsää.
Siellä he rauhakseltaan katselivat menoa porukalla kun heidät haettiin takaisin kotiin. Hieman saattoi ohikulkijoita jännittää ohitta näitä isoja ja komeita sarvipäitä sonneja!

Ilta tuli nopeasti kun olimme pystyttäneet leirin ja syöneet valmiit pasta-ateriat. Oli keväisen viileä-lämmin ilma ja tyyni.


Aurinko paistoi heti aamusta. Aamu oli kaunis ja aivan tyyni!



Oli niin ihanaa juoda kahvia rauhassa, katsella sekä kuunnella muuttolintuja ja yleensäkin lintuja kun visertelivät teltan tuntumassa.
Meri oli niin ihanan tyyni!

Rannalla käveli koiran ulkoiluttajia satunnaisen harvakseltaan ja osa kyseli miten yö oli mennyt.
Tykkään tästä jutustelusta ohikulkijoiden kanssa, samalla kahvia juoden tai jo leiriä purkaessa.

Rannan puita

Nämä puut on aivan uskomattomia!
Miten ne voivat elää rannalla kun alta on lähtenyt jo maa aikojen saatossa ja juuret on esillä maan pinnalla?!
Toisessa päätä rantaa oli ihana kävellä ja katsella näitä uskomattoman hienoja puita ja ihmetellä miten ne kestää vuodesta toiseen.








Muutama kuva on ystäväni, Sakun ottamia.

Pyöräily aiheisia blogejani

Poronpolku -maastopyöräreitti

Pohjois-Italian road trip

Maastopyörä vai sähkömaastopyörä?

 

Ensimmäinen talviretki

Nautin luonnosta ja seikkailuista!
Lähi vuosina olen saanut nauttia ihania hetkiä vaellellen ja telttaillen erilaisissa maisemissa alku keväästä pitkälle syksyyn, mutta vielä talvella en ole uskaltautunut telttailemaan.
Nyt päätin että haluan toteuttaa sen!

Ensimmäinen talviretki

Vuosi 2022 oli vaihtumassa ja mietin mitä haluan tulevalta vuodelta 2023?
Ensimmäinen mitä mietin niin tietysti uusia seikkailuja ja siitä tuli mieleen talviretki.
Mutta onko musta siihen? Mitä kaikkea joudun hankkimaan? Pitääkö ilmoittautua johonkin maksulliseen retkeen?

Olin ihan täpinöissä ja tuntui että vaan mietin koko ajan tulevaa retkeä.
2024 alkuvuodesta ensimmäinen yön yli  talviretkeni vihdoin onnistui Pallas – Yllästunturin kansallispuistossa!

Mistä aloittaa?

Vaikka olen vaeltanut ja retkeillyt, niin eihän mulla ole varusteita talvikeleille yön yli retkeilyyn.
Talvella paljon ulkoillut ja harrastanut, joten vaate puoli on aika kunnossa, mutta kaikki muu puuttuu.

Aloin tutustua netin kautta talviretkeilyyn sekä etsin paikkoja mistä saisin vuokrattua osan välineistä. En halunnut heti ostaa kaikkea, sillä eihän sitä tiedä jatkuuko mun talviretkeilyt, sekä varusteisiin saisi menemään valtavasti myös rahaa.
Netistä löysin paljon sivuja esim. luontoon.fi ja Partioaitta mistä sain tietoa, sekä näiden kautta on myös mahdollista vuokrata välineet. Myös paljon muitakin vuokraus paikkoja löytyi ympäri Suomen. Yksi vaihtoehto oli, että vuokraan välineet myös pohjoisesta.
Itse vuokrasin tunturisukset Tales&Tents kautta (Kivistö, Vantaa), myös ahkio oli tarkoitus vuokrata jos olisin lähtenyt pidemmälle talvivaellukselle.


Vuokraamani tunturisukset.

Suunnittelut ja valmistelu

Suunnittelu ja valmistelu on yksi osa retkeilyä ja se on ihanaa kun saa suunnitella jotain uutta sekä valmistautua siihen jo henkisesti. Myös niitä huonoja ajatuksia tullut muutamasti mieleen…
On uutisoitu lumivyöryistä, kuolemista, noroviruksesta ym. mitkä välillä kummittelee mielesssä.
Siksi suunnittelu ja valmistautuminen on hyvin tärkeää!

Kilometrejä en lähde hakemaan, vaan hyvää fiilistä ja nauttimista ihanista maisemista sekä rauhallista puuhastelua leirissä.
Rauhallinen meno, aikaa nauttia maisemista ja kuvaamisesta,  levähdys evästelyyn ja ajoissa paikkaan laittamaan leiriä pystyyn sekä illallisen tekoon.

Ensimmäinen retki suunnittelu oli 4-6 yön retki UKK:n kansallispuistoon. Yövyttäisiin teltassa, mutta myös erätuvissa.
Erätuvat siksi hyviä että saa tavaroita kuivatettua.

Tämä ei kumminkaan onnistunut tällä kertaa, mutta ehkä olikin hyvä lähteä vain yhdestä yöstä ja totutella näin talviretkeilyyn.
Lähdin ystäväni kanssa Pallasjärvelle.


Hyvä lukea kansallispuistoista ja niiden säännöistä:
Luontoon.fi – Kansallispuistot

Mitä pakata mukaan?
-vaatteet ja varusteet

Vaatteet

Ensimmäisiä asioita mitä mietin niin vaatteet sekä makuupussia ja -alustaa sillä inhoan kylmyyttä! Vaatteet oltavat mukavat, mutta lämpimät sekä niitä oltava riittävästi.
Talviretkellä on tärkeää kerrospukeutuminen ja että vaatteet olisi hengittäviä sekä nopeasti kuivuvia jos kastuvat hikoilusta tai lumesta.

Muutama lämmin merinovillainen kerrasto mukaan päiväksi sekä yöksi oma kerrasto. Varalla hyvä olla 1 kerrasto, koska jos kerrasto pääsee kastumaan tai vaikka häviämään ym niin hyvä olla varakerrasto mukana.

Fleecepaita mulla on toisena päällä.
Yksi lämmin villapaita lisänä, mikä varalta illaksi. Koska nämä tulee aina kerraston päälle niin näitä ei tarvitse useampia.

Muutamat erittäin hyvät ja lämpimät sukat. Jotkut suosivat myös vedenpitäviä sukkia, mutta itse tykkään villasta joten muutamat merinovilla sukat vaellukseen päivisin sekä kunnon villasukat yöksi.
Luin jostain hyvän vinkin, että yövillasukat kannattaa pakata jo valmiiksi makuupussin sisään, niin niitä ei tarvitse erikseen etsiä rinkasta.
Itse tein pussukan yötä/iltaa varten sekä pussukka päivävaatteita varten.

Yöksi laitan makuupussin sisään, jalkopäähän pussukan mihin tulee vaatteita sekä tavaroita mitä haluan että on lämpiä yöllä (tarvittaessa lisä vaatteet) ja aamulla, esim. aamuiset vaatteet, hygienia tarvikkeita ym. Myös lamppu ja puhelin on lähellä ja mahdollisimman lämpimässä, sillä pakkanen syö akkua sekä pattereita. Makuupussissa tasku näitä varten, mutta yleensä laitan nämä jonkun lämpimän vaatteen, sisään makuupussin viereen, mistä helppo ottaa ne jos tarvitsee.

Kunnon talvitakki!
Mulla on pitkä Helly Hansen vanutakki. Se on erittäin paksu ja niin upeasti tehty, että se istuu kuin aamutakki päällä sen kauluksen takia ja siksi haluankin sen mukaan, että voin heti aamulla pukea sen päälleni kun kömmin makuupussista. Takki on hieman pidempi ja ylettyy puoleen reiteen asti.
Toinen takki on Peak Performance kevyt-untuvatakki. Takki menee hyvin pieneen tilaan, on kevyt sekä niin ihana ja lämmin päällä sellaisenaan tai mahtuu hyvin vaikka minkä takin alle lisälämmikkeeksi.


Leiriin illaksi ja kuiva merinokerrasto yöksi

Kuoritakki päivällä, mikä oli nyt Helly Hansenin. Se pitää tuulen ja tuiskut, mutta myös hengittää.

Jaloissa oli kaksi kerrosta eli kerrastohousut sekä toppahousut. Toinen vaihtoehto olisi ollut myös kuorihousut.
Illaksi voin laittaa väliin fleecehousut.


Näillä mennään päivällä.
Takki vaihtui kevyempään Helly Hansenin kuoritakkiin.

Kaksi pipoa. Yksi pipo voi olla makuupussissa jo valmiiksi villasukkien ja yökerraston kanssa. Päivällä pipo voi kastua hiestä tai lumesta minkä takia on hyvä olla toinen pipo varalta kun pääset leiriytymään. Itse käytän paljon pantoja joten päivisin enemmän käytän pantaa ja tarvittaessa laitan hupun päähän.

Kengät oltava sellaiset mitkä kestävät kosteutta, sillä lumi sulaa kengän pintaan viimeistään illalla leirissä.
Tietysti lumikenkä tai retkisukset määräävät millaiset jalkineet tai monot pitää olla.

Kun etsin tietoa talviretkeilystä niin törmäsin toppahameesee. Tämä on loistava löytö koska tätä voi käyttää vaikka mihin ja milloin vaan.
Leiriytyessä ja pysähtyessä evästämään, hame on ihana lisä, mikä suojaa selkää ja peppua. Yöllä sen voi laittaa vaikka jalkojen ympärille lisä lämmikkeeksi.

Koska meillä on ahkiot niin uskaltaa pakata vähän enemmän tavaraa.

Tässä vielä listaa vaatteista:

  • merinovilla kerrastoja 2-3 (päivisin ja yöksi)
  • villaa ja/tai fleeceä (välikerrokseen)
  • untuvatakki (päivälle kevyempi/liivi ja illalle paksumpi)
  • kuoritakki/joka sään takki (kestää vettä ja tuulta, ei tarvitse olla lämmin)
  • housut (päivälle kevyet ja illalle toppahousut)
  • sukkia (merinovillaa ja villaa)
  • alusvaatteita
  • panta
  • kypärämyssy
  • pipo x2
  • kauluri
  • sormikkaat
  • kynsikkäät
  • rukkaset
  • käden lämmittimet
  • vaelluskengät/monot ja leirikengät
  • toppahame

Varusteet

Varusteet talviretkeilyyn mitkä hyvä olla mietittynä tarkkaan: makuupussi, alusta, lumikengät/liukulumikengät/retkisukset (tunturi-tai metsäsukset), ahkio ja teltta sekä keitin.

Makuupussi

Ostin viime vuonna ensimmäisen untuvapussin, HelSport Rago junior, mikä on ollut ihanan lämmin ja kevyt sekä menee todella pieneen tilaan mutta ei ole tarpeeksi lämmin talviretkeilyyn. Tykästyin untuvapusseihin sillä ne on kevyitä kantaa, menee pieneen tilaan ja niissä on kiva nukkua.
Kun kävin testailee makuupusseja niin kuitumakuupussit ahdisti kun ne laittoi kokonaan kiinni, sen painon takia. Siksi päädyin taas untuvapussiin.

Talvi käyttöön mulla on Rab untuvapussi, naisten malli. Jos oikein kylmät kelit sattuu, voin laittaa sen sisään mun pienemmän (juniorimalli) makuupussin.

HelSport Rago junior confort 0c
Rab Ascent 1100 W confort -18c

Rab makuupussi

Makuupussit ja makuualusta sekä makuualustan täyttöpussi.
Makuualustaa ei kannata puhaltaa, sillä silloin menee kosteutta alustaan ja kosteus jäätyy.



45l pussi menee näin ahkion suojiin

Makuualusta

Makuualustan eristävyys ilmoitetaan R-arvolla. Vaativaan talvikäyttöön tarkoitetussa alustassa R-arvon pitää olla yli 5 tai varauduttava lisäalustoihin.

Mulla on Exped ultra 7R alusta, missä R-arvo on 7,1.
Lisäksi mulla on teltan pohjalla teltan levyinen routamatto (solumuovi 6mm), mikä eristää hyvin koko teltan lattian ja siksi teltassa on hyvä hääriä kun on eristystä lattiassa.

Alusta ja sen alla täyttöpussi

Teltta

Talviteltat on laadultaa lujempia sekä vesipilariarvot on suurempia. Siksi ne on myös kalliimpia. Ne on tarkoitettu kestämään kovia tuulia sekä lumen painoa.

Talviteltassa on hyvä olla myös enemmän tilaa, koska tavaraa ja vaatteita on enemmän mukana kuin kesällä. Apsidi eli eteinen on hyvä olla, mihin on helppo laittaa tavarat suojaan.

Kolmen vuodenajan teltoissa ulkoteltta on irti maasta, jotta ilmanvaihto toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Talviteltassa tarvitaan toki tehokasta ilmanvaihtoa, mutta myös suojaa kovemmilta tuulilta ja tuiskuavalta lumelta. Tästä syystä talviteltan ulkoteltta ulottuu maahan asti. Lisäksi joissakin talviteltoissa on lumiliepeet, joiden avulla teltan saa entistä tiiviimmäksi ja suojaan tuiskuavalta lumelta ja kovilta tuulilta. Vaell.us 

Itse lähdin kolmen vuoden ajan teltalla, The North Face Stormbreak 2, minkä testasin alkutalvesta. Se kesti hyvin kun yöllä oli tullut märkää lunta. Pohja kesti hyvin kosteuden myös, koska lattiassa teipatut saumat. Se on tilava kahden hengen kupoliteltta. Siinä on kaksi ovea ja apsidia. Teltta on helppo pystyttää, myös tuulessa. Tämän takia uskalsin lähteä tällä.

Kaverini teki mulle aurauskepeistä telttakepit koska teltan omilla kiinnitys kepeillä ei tee lumessa yhtään mitään.


Aurauskepit teltan kiinnitykseen.

Teltta, pussukoita, istuin alustoja sekä vähän järeemmät yhdet varakiinnitykset sisätelttaan.

Lapio on hyvä olla mukana millä voi kaivaa kepit aamulla. Muutenkin lapiolla voi olla vaikka mitä käyttöä retkellä.

Lumikengät/liukulumikengät/metsäsukset/tunturisukset

Nämähän kannattaa valita sen mukaan missä meinaa retkeillä. Niin kuin nimetkin kertoo, metsä- ja tunturisuksi, niin toisella parempi mennä metsässä ja toisella tunturissa.
Mutta ei se näin helppoa ole, sillä kaikkia on nykyään joka lähtöön ja valitseminen on siksi hyvin vaikeaa, ennen kuin itse pääsee kokeilemaan.

Valintaan vaikuttaa paljon onko alkutalvi eli upottavaa lunta vai kevättalvi milloin on jo aurinko sulattanut sekä jäädyttänyt uudelleen lumen pinnan. Myös keväisin on liukkaampaa.
Näistä mulla ei ole paljoa tietoa eikä kokemusta. Kokeilu on vielä kesken.

Tunturisukset

Tunturisukset on minun ystäväni “eräjorman” valinta ja siksi valitsin nämä.
Lähdin itse tunturisuksilla, ilman skinejä eli pitokarvoja ja siksi niissä ei ollut yhtään pitoa nousuissa ja kumpareissa. Tein ehkä huonon valinnan etten ottanut niitä matkaan, sillä vaikka mentiin pääsääntöisesti tasaisella, niin en päässyt edes pieniä nousuja ylös… muuta kuin voimalla sauvojen kanssa.
Myös tasaisella ne alkuun lipsui sivuille, ennen kun pääsin vauhtiin ja aloin hallitsee niitä. Tunturisuksissa on kantit, joiden tehtävä on pitää sukset kiinni lumessa ja jäässä.
Tunturisukset on leveämmät kuin metsäsukset sekä lyhyemmät, mistä itse tykkäsin. Näihin tarvitsee monot.

Metsäsukset

Kaverini metsäsuksia kokeilin retken päätyttyä vaan muutaman metrin. Metsäsuksilla oli helpompi mennä heti kun ne pisti jalkaan, vaikka ne ei liukunut niin kuin tunturisukset.

Liukulumikengät

Eräs kova talviretkeilijä tykkää liukulumikengistä. Kuulemma ne ei ole missään hyvät, mutta niillä pärjää joka paikassa 🙂
Liukulukengät on leveämmät sekä lyhyemmät kuin metsäsukset sekä tunturisukset. Niissä on yleensä valmiiksi pohjassa nousukarvat ja niissä on kantit. Näihin sopii kaikki kengät, tietysti kannattaa valita tukevat sekä varrelliset kengät, mitkä tukee nilkkoja.
Liukulumikenkiin on mahdollista vaihtaa myös siteet.

Vaihtoehtoja on niin paljon!
Täällä hyvää tietoa ainakin liukulumikengistä ja tunturisuksista:
Liukulumikengät vs. tunturisukset (Tales&tents)

Ahkio

Vetokyösi vai -aisa? Molemmissa hyvät ja huonot puolet.
Köyden kanssa voi liikkua vapaammin. Voi vetää sen lähelle ja ottaa ahkiosta tavaraa tai vaikka istua vaan päälle lepäilemään.

Alamäessä se tulee helposti nilkoille, mutta voi ottaa sen narusta vierelle tai päästää menemään edellä.
Jos ja kun ahkio kaatuu, niin se on itse helpompi nostaa myös pystyyn.

Vetoaisassa on se hyvä puoli, että se liikkuu vakaammin epätasaisessa maastossa eikä se kaadu niin helposti kuin vetoköysillä oleva ahkio.
Vetoaisoilla oleva ahkio ei tule myös nilkoille alamäessä.
Jos vetoaisoilla oleva ahkio kaatuu, niin aina kaveri joutuu nostaa sen tai joudut irrottaa sen vyötäröstä. Myös tauoilla joutuu irrottamaan valjaat.

Ahkiossa on joko valmiina kiinni kiinteä kuormapeite tai sitten tavarat on pakattava isoon laukkuun, mikä kiinnitetään kuormaliinoilla ja mustekaloilla.
Kannattaa pakata joko yhteen isoon tai vaan muutamaan laukkuun, pienet laukut/tavarat tippuvat ahkiosta helposti ja muutama isompi nyssäkkä helpompi purkaa telttaan tai tupaan.

Lähdin laina ahkiolla. Se oli enemmänkin pilkkimiseen tarkoitettu eli aika leveä pohja. Mulla kun ei ole mitään kokemusta vetää ahkiota niin ajattelin että ihan sama vaikka leveempi olisi raskaampi vetää.
Ostin Biltemasta pari mustekalaa klipseillä millä kiinnitän ahkion rinkkaani. Mustekala auttaa myös pehmeään liikkeelle lähtöön sen venymisen takia.


Valitsin rinkaksi Kajkan 55l koska se on niin hyvä selkään ja siihen oli hyvä lisätä ahkion vetoremmit.  Kajka on turhan iso koska ahkiossa kulkee kaikki tavarat, rinkassa vain päivän tavarat esim. lounas, välipalapatukoita, juoma ja istuin alusta sekä toppaliivi ja toiset rukkaset jos kylmä yllättää pysähtyessä. Myös rinkastasta löyty EA-kassi, paperikartta ja paperia eli mitä tarvitsee nopeasti ja yllättäen.

Ite pakkasin kuivapusseihin kaikki tavarat. Pienemmät kuivapussit sekä telttakamat pakkasin Ikean isoon kassiin.
Alle laitoin vedenpitävän ison peitteen, minkä kiepautin tavaroiden ympärille ja sit vaan kiinni liinalla ja mustekaloilla tiiviiksi paketiksi.

Tavarat on hyvä suojata tuulelta, lumelta ja vesisateelta sekä otettava huomioon ettei tavarat tipu jos ahkio kaatuu tai ettei tuuli vie niitä.

Jos jatkan talviretkeilyä, niin ajattelin ostaa Paris pulkan minkä itse teen valmiiksi. Paris pulkka on vain ahkio, ilman mitään muuta.



Ystävälläni oli Paris pulkka (oranssi, takana).
Omani musta edessä.

Mitä muuta pakata mukaan?

  • EA-pakkaus (laastaria, rakkolaastari, avaruuslakana, nitriini-hanskat, sakset, pinsetit, haavapyyhkeitä (yksittäin pakattuja), ensiapuside, kolmioliina, rasvaside, haavansulkuteippi, desinfioivia pyyhkeitä, särkylääkettä, nesteytysjauhetta) Muista että osa jäätyy!
  • pieni lapio
  • pieni lumiharja
  • istuin alusta
  • karabiinejä
  • otsalamppuja
  • telttalamppu
  • pattereita
  • varavirtalähde
  • paperia
  • kosteuspyyhkeitä (jäätyy talvella siksi pieni paketti mikä menee taskuun)
  • muovipusseja (roskis ym varten)
  • tulitikkuja ja sytykkeitä
  • termospulloja
  • ruokatermari
  • kulho, muki (astioita)
  • aterimet (tai vaan lusikka)
  • puukko
  • (kirves)
  • routamatto
  • narua
  • jäänaskali (+heittoköysi)
  • kestokassi (kuljettamiseen ahkiosta leiripaikkaan, mulla Ikean kassi)
  • aurinko- ja/tai myrskylasit
  • keitin
  • keittimen alusta ja tuulisuoja
  • nokikattila (lumen sulatusta varten)
  • hygienia tavarat: hammasharja, hammastahna/fluoritabletteja, vaselimainen rasva (vesipohjaiset jäätyvät)

    Sytykkeitä hyvä olla millä saa kaminan ja nuotion syttymään
    Lamppuja ja varavirtalähteet


Tulitikut, “tulikeppi”, sytytyspalat, Leatherman, varapattereita, hygienia tarvikkeita, aurinkolasit, käden- ja jalanlämmikkeet


Ensiapulaukku vaihtui järeempää, pelastuslakana ja naskalit 


Termareihin vettä ja ruokaa sekä Nalgene 


Primuksen Spider keitin, kattila, kaasu (kuvassa kesä kaasu), sekä astiasto, mikä vaihtui muoviseen (pakkasen takia muovinen kivempi) 


Muuta tavaraa: maitojauhe, pari pyyhettä (yksi toimii patalappuna myös) ja muovipusseja 


Pienet pussit helpottavat löytämistä kun pakkaa tavarat lähtiessä suunnitelmallisesti.
Muissa kuvissa (kuvissa pussit tavaroiden alla) suuntaa antavaa mitä olen pakannut mihinkin.


Bepanthen on hyvä rasva minkä pakkaan takin taskuun pieneen näytepurkkiin. Sopii huulirasvana ja vaikka mihin!

Ruoka

Ite oon jo hetken retkeillyt valmis kuivaruuilla. Oon ostanut muutamia kalliita retkiruokia, mutta paljon menen ihan markettien valmis pussiruuilla. Välillä lisään niihin tonnikalaa, mistä saan lisää proteiinia ruokaan.


Tää on helppo pakata sekä hyvän makuinen

Joku päivä kokeilen ruokien kuivatusta ja valmistan koko retken ruuat maukkaista resepteistä.
Hyviä ohjeita kuivatukseen sekä reseptejä löytyy:
Viimeistä murua myöten 
Luontohaaste

Ensimmäisen ruuan löhtiessä laitan valmiiksi ruokatermariin “valmistumaan”. Se on niin helppoa ja kätevää kun on valmis ruoka valmiina kun pysähdyt johonkin ruokailemaan.

Myös muut ruuat on helppoja tehdä leirissä eli voin vaan keittää veden ja kaataa sen pussiin tai kippoon kuivaruuan sekaan, mistä voi syödä ruuan.

Ruoka on hyvä annostella valmiiksi päiväannoksiin pusseihin. Pieniin pusseihin pakattu ruoka mahtuu hyvin taskuun sulamaan, jos on sellaista mitä on hyvä sulattaa ennen valmistumista.
Jos on useamman päivän, niin hyvä tehdä pusseja missä on koko päivän ruuat pienemmissä pusseissa valmiiksi annosteltuna.

Aamupalana mulla oli valmiiksi annosteltu mylsi-maitojauhe-proteiinijauhe pussi, minkä kaadoin kulhoon ja vettä päälle.
Kahvina käytän murukahvia, sekin pakattu uudestaan suljettavaan pussiin, koska se on niin paljon helpompaa.


Tähän lisäksi vielä vararuoka, marketin pastapussi, vaikka mulla on aina Lämmin Kuppi keittoja muutama varalta mukana.

Aamulla keitin keittimellä veden kahviin, sekä samaan aikaan aloin lämmittää autiotuvan kaminan päällä kattilassa vettä lounaaksi ruokatermariin ja sekä termariin juotavaksi, mihin lisäsin vähän mehutiivistettä. Näin mulla oli myös lounas valmiina rinkassa.
Kun aamupala oltiin syöty sekä saatu kamat kasaan, niin alkoi vasta vesi kiehua kattilassa, just sopivasti. Tämän takia on keitin nopeampi tapa saada keitettyä vettä sekä tehtyä ruokaa.

Hossan kansallispuisto

Primuksen Spider keitin ja kattila menee pieneen tilaan ja kaasu menee kattilan sisään (kuva syksyltä)



Myös pussikeitot on hyviä ja helppoja.

Lisänä mulla on pähkinöitä, rusinoita ja välipala patukoita. Myös suklaa on helppo energialisä ja hyvä jälkiruoka kahvin kanssa tauolla.
Retkellä kulutat paljon, joten silloin on hyvä myös herkutella 😉

Muista myös juoda. Nestehukka vaanii talviretkellä, koska kylmässä ei välttämättä tule samanlainen janontunne kuin lämpimässä säässä.
Oppaat talviretkeilyyn – Partioaitta 

Juomat laitan termariin, ainakin osan, sillä muuten ne jäätyy. Myös lumen sulatus vie oman ajan, sillä isosta määrästä lunta tulee aika vähän vettä ja siihen menee aikaa paljon.
Ainakin yhteen termariin lähtiessä laitan jotain lämmintä juotavaa, mitä on ihana juoda kun pysähtyy ja pysähtyessä alkaa helposti tulla vilu. Lämmin ruoka ja juoma on aika bueno talviretkellä!


Itse tein solumuovista eristyksen Nalgene pulloon. 
Nalgene pullo kestää keitettyä vettä hyvin ja se sopii myös makuupussiin lämmittämään sitä.
Illalla kuumaa vettä Nalgene pulloon ja pullo makuupussiin lämmittämään. Näin sulla on myös aamulla juotavaa vettä, ei enää kumminkaan kuumaa kovilla pakkasilla.

Jos energiat on alhaalla niin silloin herkästi alkaa paleltaa. Siksi hyvä syödä hyvin ja usein, sekä lämmin ruoka ja juoma lämmittää.
Aina hyvä olla ainakin yksi ylimääräinen ateria mukana!

Leiriytyminen

  • Pitää etsiä sopiva paikka. Paikan oltava suojaisa jos ilma yön aikana muuttuu, mutta silti varottava ettei puista tipu lunta teltan päälle. Myös aukea paikka voi olla hyvä hyvällä säällä, sillä silloin ainakin ilman saa hyvin kiertää teltassa ja näin on vähemmän kondensiovettä.
  • Tampata suksilla sopiva, mieluummin isompi alue ja antaa sen tasaantua sillä aikaa kun laitat tulet ja sulatat vettä.
  • Teltan pystyttäminen.
  • Avaa alustat ja makuupussit pöyhiytymään.
  • Varusteet suojaan tai niin ettei tuuli vie niitä tai ettei ne peity lumeen. Ahkio, sukset ja sauvat pystyyn johonkin ja mielellään suojaisaan paikkaan.
  • Valmistaudu aamuun! Kaada vettä termospulloihin, jotta aamulla vettä on sulana. Järjestele ja suunnitele asiat jo valmiiksi aamua varten.
  • Makuupussiin tavarat mitkä on hyvä olla lämpimässä. Esim kosteuspyyhkeet jos haluat tehdä niillä “aamupesut”  sekä hammastahna ym. mitkä haluat ettei ole jäässä. Jopa ruuat, mitkä on hyvä olla sulana aamulla esim. aamupalaleivät.
  • Pakkaan erilaisiin kevyihin pusseihin asioita mitä tarvitsen ehkä yön aikana ja eri pusseihin mitä tarvitsen aamulla niin että tunnustelemalla sekä värin mukaan löydän oikean pussin eikä tavarat seilaa pitkin makuupussia.

Vessassa käynti

Jos leiripaikan lähellä ei ole vessaa niin on syytä kaivaa ja rakentaa lumivessa. Se voi olla kuoppa, joka kaivetaan lumeen ja suojaksi voi rakennetaan lumesta pieni tuulimuuri.

Polta vessapaperi tai ota mukaan ylimääräinen suljettava muovipussi, johon laitat käytetyt paperit. WC-paperin maatuminen voi viedä parikin vuotta, joten niitä ei saa missään tilanteessa jättää luontoon.
Oppaat talviretkeilyyn – Partioaitta  


Autiotuvan lähellä oli vessat. Matkalla vessaan tipahdin kunnolla, reittä myöten lumeen. Aamulla tajusin että jäätä pitkin vessaan pääsee helpommalla. Olisi kannattanut mennä vessaan tunturisuksilla 🙂

Kartat

Nykyään on vaikka minkälaisia sovelluksi ja appejä mitkä helpottavast suunnistamaan sekä retkeilemään. Näitä on hyvä tutkiskella ja opetella, että mikä on itselle hyvä. Mulla on vielä kesken tämä asia ja säädän useamman sovelluksen ja appin kanssa, mutta ehkä pian löydän sen omani.

Meidän retki oli valittu helpommasta päästä, koska oli ensimmäinen talviretki eikä suunnistamiseen haluttu käyttää meidän voimavaroja. Halusimme päästä luontoon sekä mielellään rauhalliseen paikkaan missä ei ole juurikaan ketään muita. Ja näin myös oli, ei näkynyt kuin pariskunta jotka tuli kävellen meitä vastaan kun tulimme autolta järvelle.

Varauduimme kumminkin siihen että meillä oli puhelimessa pari sovellusta, molemmilla kellot jotka auttavat ainakin takaisin pääsyn lähtöpisteeseen sekä paperikartta.

Jäällä liikkuessa huomioi virtaukset, laskevat joet ja sillat varsinkin!
Kartassa ei näy virtauksia. Siksi hyvä lukea hieman paikasta, jossa aiot retkeillä. Kaverini oli lukenut että erätuvalle mennessä pitää varautua kesällä joen ylitykseen, joten tiesimme että on joki mikä laskee järveen.
Näimme jo kaukaa että on iso sula kohta jäällä. Se oli juuri se joki mikä laski järveen. Kiersimme sen kohdan hyvin kaukaa.

Myös sää karttoja hyvä katsoa etukäteen, lähtiessä sekä retken aikana.
Sää voi muuttua yllättäen!

Muista naskalit jäällä liikkuessa!

Ihanan piristävä miniloma Ahvenanmaalla, pyöräilyä vetten päällä

Miten kävi?

Olimme ystäväni kanssa suunniteltu ja varustauduttu kaikkeen huolella, mutta ihan tähän ei oltu henkisesti valmistauduttu…
Paikaksi olimme valinneet Pallasjärven.

Lähdimme lumisateessa hiihtää kohti suunniteltua erätupaa järveä pitkin. Emme oikein nähnyt pitkälle, joten päätimme mennä rannan tuntumassa niin on helpompi suunnistaa, vaikka matkaa tulee enemmän. Järven jään paksuus kuuleman mukaan oli 120cm.
Hetkeä ennen erätupaa ilma selkeni ja näimme kuinka ihanissa maisemissa menimme, näimme upeat lumihuippuset tunturit järven toisella puolen.





Erätuvalla purkasimme äkkiä vähän tavaroita tupaan ja aloimme tampata teltan pohjaa. Ihan muutamassa minuutissa alkoi lumimyräkkä mikä peitti meidän tampatun teltan pohjan sitä mukaan kun kerettiin tampata, joten luovutettiin ja päätettiin laittaa tuvan kaminaan tulet, jotta saadaan lumiset tavarat kuivaksi.



Siinä odotellessa syötiin ja purettiin tavaroita pikkuhiljaa. Lumimyräkkä loppui, mutta alkoi olla jo hämärää. Oltiin jo kotiuduttu tupaan ja oli tosi vaikea alkaa miettiä pystyttää telttaa hämärässä otsalampun kanssa. Silti mietittiin että pystytetäänkö edes yksi teltta, ihan vaan opettelun takia, mutta nukutaan tuvassa kun kaikki kamat on jo siellä levällään. Sekä yöllä tulisi lisää lunta vielä. Joten se kumminkin jäi…



Joka tapauksessa, aivan huippu talviretki, vaikka se ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan! Mutta tätä se retkeily on… välillä suunnitelmat muuttuu 🙂

Tämä oli hyvä alku talviretkeilyyn ja niinhän se onkin hyvä aloittaa vähän kerrallaan, varsinkin talvella. Mitään pitkiä retkiä ei kannata heti suunnitella, ennen kuin on varmistanut miten kamat kestää ja miten itse kestät pakkasta ym mitä talviretkeily tuo tullessaan.
Itse olin lähdössä melkein heti useamman päivän vaellukselle, mutta mulla olisi ollut erittäin hyvä ja luotettava ystävä joka juuri valmistui eräoppaaksi.
Talviretkeily on erilaista kuin muina vuoden aikoina.

Näin ensimmäiset revontulet mitkä myös kruunasi retken

Toisena päivänä saimme hieman nähdä aurinkoa ja pystyimme ihailla upeita maisemia alkutaipaleesta kunnes taas alkoi lumisade.





Retkeilyn jälkeen on aina ihana päästä juoksevan veden ääreen ja suihkuun sekä saunaan. Näitä ei retkellä kaipaa, mutta retken jälkeen arvostaa!
Retkellä rähjääntyy 😉

Muista että talviretkellä kaikki jäätyy!

Hossan kansallispuisto

Hossan kansallispuisto


Kansallispuistoja Suomessa on 41.
Hossasta tuli kansallispuisto 2017 kun Suomi täytti 100 vuotta.
Hossa on Pohjois-Pohjanmaata vaikka siellä onkin paljon Lapin tuntua. Voit jopa törmätä poroon vaelluksella.

Yksin vaellus

Olen tänä vuonna paljon yksin seikkaillut; retkeillyt ja reissannut mutta en ikinä vaeltanut yksin.
Yksin vaellus tuo vähän enemmän suunnittelua sillä pitää itse kantaa kaikki eikä voi yhtään jakaa tavaroita ja painoa toisen kanssa. Joten jouduin todellakin ekan kerran miettiä tarkkaan mitä oikeasti tarvitsen. En ole aiemmin edes miettinyt mitä mikäkin painaa mutta nyt kummasti alkoi kiinnostaa!

Rinkkani kotona painoi alle 14kg ja sitä se oli kun lähdin vaeltaa vaikka tein muutamat muutokset eli vaate muutoksia sekä nukkumisalustan jätin pois sillä nukuin hammockissa.

Koska lähdin ensimmäisen kerran yksin vaeltaa niin ajattelin että aloitan parin yön vaelluksella sekä lyhyellä, etten lähde tavoittelee mitään super pitkää vaellusreittiä näin alkuun.
Muutenkin nautin siitä ettei ole liian kiire seuraavaan paikkaan vaan haluan nauttia rauhassa maisemista, kuvailla, pysähdellä ja juoda kahvia silloin kun huvittaa.  Myös haluan että on aikaa rauhassa laittaa leiriä pystyyn sekä ruokaa, ennen kun tulee pimeätä.

Varusteet syksyn retkelle

Hossa

Hossa lumosi minut erämaalla sekä ihanilla ja kirkkailla puroilla. Myös värikallion maalaukset ovat hienot, mitkä kävin katsomassa pari vuotta sitten vesiltä käsin.





Oli mahtavaa kulkea harjuja pitkin kun molemmilla puolilla oli vesistö ja juoda suoraan kirkkaista puroista!

Ensimmäinen päivä

Koska olin yksin vaeltamassa niin jouduin kaiken kantamaan yksin, niin ruuat kuin majoituksenkin. Hieman helpotti ettei tarvinnut kantaa enää vettä mukana, sillä Hossan vedet ja purot on niin kirkkaita että niistä uskaltaa ottaa juomaveden. Puroista join ihan suoraan mutta lammesta ja järvestä vesi oli hieman ruskehtavaa joten sen keitin… paitsi viimeisenä aamuna kaadoin tilkan hieman ruskehtavaa vettä myslini joukkoon. Oli mulla mukana myös varuilta vedensuodatin jota en käyttänyt kertaakaan.

En ollut suunnitellut etukäteen millaisen reitin teen joten kysyin Hossan luontokeskuksesta mitkä oli heidän mielestä parhaimpia paikkoja missä voisin yöpyä hammockilla.

Iltapäivä oli jo pitkällä ja olisi kiva päästä laittaa leiriä valoisaan aikaan joten valitsin lähemmän paikan jota luontokeskuksen mies ehdotti minulle. Lähin oli erittäin kaunis Muikkupuron laavu jossa hetken istuskelin puroa katsellen mutta päätin lähteä vielä eteenpäin sillä kello oli niin vähän ja seuraavaan paikkaan oli vain n.2km.





Nää kyltit on ihania

Saavuin niin maagiseen paikkaan. Yhtäkkiä upeiden metsäpolkujen ja solisivien purojen keskeltä löytyi autiotupa. Tuvan savupiipusta nousi savu joten joku oli pistänyt kaminaan tulet. Tuvassa oli pariskunta lopettelemassa ruokailua ja he kertoivat olleensa siellä jo klo:14 aikoihin eli he jatkavat matkaa Muikkupurolle koska hekin ovat kuulleet sen olevan hieno paikka yöpymiseen. Joten jäin yksin autiotuvalle mikä sopi minulle oikein hyvin.



En ole aiemmin nukkunut tai edes nähnyt autiotupaa ja oli aivan mahtavaa kokea nyt tämä elämys.
Ilta hämärtyi ja alkoi mielikuvitus lentää sillä ympäriltä kuului kaikenlaisia ääniä mitkä tuntui jotenkin erilaisilta kun olisit nukkunut teltassa. Ehkä myös siksi että teltassa kun nukkuu niin sitä istuu ulkona tulen äärellä siihen asti kun käy nukkumaan mutta nyt istuin mökissä missä oli ikkuna vain järvelle päin.

Aikaisin tuli aivan pilkkopimeetä ja hetken odottelin josko näkisin revontulia, sillä ennustuksissa luvattiin tälle yölle niitä, mutta oli liian pilvistä.

Toinen päivä

Aamulla retkikeittimeni, Spider (Primus Spider) tai kaasuni alkoi temppuilemaan mutta sain monien yrittämien jälkeen lämmitettyä vettä kahviini. Se oli paljon nopeampi tapa kuin että keittäisin veden kaminan lämmössä, sillä kahvia on ihana saada heti kun herää.
Purosta hain veden suoraan mysliini, mihin olin jo kotona lisännyt maitojauhetta.

Seuraavaan paikkaan ei ollut kuin reilu 10km. Se oli alkuun erittäin hienoa ja paljon tuli pysähdyttyy kuvailemaan luontoa ja harjujen maisemia kunnes matka muuttui aika tasaisen tylsäksi. Maasto oli tasaista ja erittäin helppoa sekä luonto oli “vain” metsää. Ei ollut enää oikein kuvattavaakaan.



Porotallissa ei ollut asukkaita




Samoja polkuja kulki porotkin mutta ketään ei näkynyt juurikaan koko päivänä, vasta laavulla.
 
Ihania käppyrä puita oli vaikka kuinka


Värikallion laavu/keittokatos oli hieman tylsä jäämään yöksi, mutta kiva lounas paikka. Värikallion laavu/keittokatos oli myös tuulinen, ainakin tänään joten söin lounaan ja jatkoin matkaa.

Nyt askel oli kevyt, sillä tykkäsin kun oli enemmän katseltavaa sekä maasto oli vaihteleva. Huomasin että rinkka painoi paljon vähemmän tälläisessä maastossa.

Ensin tuli naava metsä. Ihan kuin joku olisi heittänyt lankakerän ilmaan mikä levinnyt koko metsän ylle.


Yhtäkkiä huomasin ettei puhelimessa ollut kenttää. Vaikka matkalla oli vaaroja niin niidenkään päällä ei ollut puhelimessa kenttää ja hieman huolestuin sillä en ollut ilmoittanut kotiväelle että kaikki oli kunnossa, vaikkakin jo ennen vaellukselle lähtöä kerroin että välillä voi olla aikoja ettei muhun saa yhteyttä.

Ala-ölkky

Ala-ölkylle ei ollut enää paljon matkaa ja valoisaakin oli vielä useamman tunnin.
Matkalla sinne kaivoin muutamasti puhelimen jo ihan vaan kuvatakseni maisemia mutta myös siksi että oletin olevan kenttää, varsinkin vaaran päällä, jotta saisin laittaa viestiä, mutta ei. Tämä alkoi hieman häiritsee mieltäni vaikka päätin että kun pääsen Ala-ölkylle ja olen saanut leirini pystyyn niin etsin paikan missä saan ilmoitettua että kaikki on kunnossa.

Ei toiminut wifikään 😉

Kun pääsin laavulle niin aloitin laittamalla tulet nuotioon mikä oli hieman pidempi homma sillä vaikka otin puuvajan suojasta puut niin nekin oli kosteat kosteudesta ja nuotio meinasi joka hetki sammua kun käänsin selän. Jouduin pitkän aikaa istua vieressä ja puhaltaa uudelleen ja uudelleen eli ylläpitämään tulta.

Vihdoin pääsin virittelee hammockia ja valitsin puut läheltä laavua. Kaikki meni hyvin ja virittelin hienosti kaikki solmutkin, mutta kun aloin virittää tarppia päälle niin totesin pian että puiden väli on aivan liian pieni jotta tarppi olisi kireänä välissä.
Illan pimeys jo alkoi hiipiä niin kuin myös nälkä joten en jaksanut alkaa vaihtaa paikkaa vaan viritin tarpin löyhästi hammockin ylle.

Kun laittaa kepin solmun “väliin” niin solmu on helppo aukasta, vaikka olisi narut märkiä.


Kivet vielä varmistaa ettei tarppi irtoa maakiilasta eli kiilan ja tarpin päälle kivi.

Tässä vaiheessa kun oli vielä vähän aikaa hieman valoisaa niin lähin etsimään paikkaa mistä saisin lähetettyä viestin kotiin. Löysin vähän matkan päästä, järven rannalta, missä vähän käväisi kentät mutta en saanut lähetettyy tytöilleni viestiä vaikka kuinka yritin. Tämä harmitti kovasti!

Oli aika syödä ja nyt Spider ei keittänyt kuin haaleaksi veden enkä jaksanut alkaa nuotiolla tässä vaiheessa keittää vettä (en ymmärrä miksi en ollut aiemmin jo laittanut) joten söin haalean ruuan sekä teen. Pääasia että söin mutta olisihan se ollut kiva nauttia viilenevässä illassa lämmin ateria ja kuppi lämmintä teetä.

Koska oli niin pimeää jo klo: 20 aikaa niin ajattelin että menen nukkuu pian kun nuotio palanut eli olin jo noin klo: 21 jälkeen nukkumassa.

Kaikesta huolimatta nautin päivästä, illasta ja paikasta!
Välillä, ainakin jälkeen päin, vastoinkäymiset on niitä ikimuistettavia asioita jotka jää mieleen ja niitä on kiva muistella ja jopa naureskella niille.
Niistä on osaksi seikkailu tehty!

Äidin neulomat villasukat on aina reissussa lämmittämässä ❤️

Kolmas päivä

Heräsin yöllä ja tuli paniikki pimeydestä, sillä luulin että on aamu mutta olikin ihan pilkkopimeetä enkä nähnyt yhtään mitään. Jouduin kädellä kokeilla että missä makuupussin suuaukko on ja se olikin ihan siinä silmien edessä.
Muutaman sekunnin ajan oli aivan hirveä tunne kun en nähnyt yhtään mitään ja silmät oli varmaan ihan lautaset kun yritin nähdä jotain.

Kellossa on valo ja katsoin vaan että se oli klo: 3 jotain. Tajusin että olen nukkunut periaatteessa tarpeeksi ja sit alkoi ahistus et mitäs nyt kun on ihan pilkkopimeää eikä väsytä… tulee aika pitkä aamu. Käänsin kylkeä kumminkin ja nukahdin samantien. Heräsin seuraavan kerran n.klo: 9. Nukuin n.12h!

Spideri ei taaskaan toiminut, ei sitten yhtään! Taas haaleaa kahvia koska sitä on kiva saada heti herättyään.

Leiri kasaan ja menoksi Lihapyörteelle. Lihapyörteellä kuohui!
Hieno laavu ja esteetön- reitti (läheiseltä parkkipaikalta) sekä huussi tehty. On todella hienoa, että myös pyörätuoli ihmiset sekä kehitysvammaiset on otettu huomioon tänä päivänä näin hyvin retkeilyssä!

Olin katsonut että läheiseltä parkkipaikalta jatkuu reittini sinisenä ja hämäännyin kun se jatkuikin keltaisena mutta kartan mukaan se oli ainut oikea suunta joten lähdin jatkaa matkaani.
Reittini ja vaellukseni päättyy Pitkä-Hoiluan päähän, Hossalais-lampien parkkipaikalle.

Koko ajan hieman mietin että onkohan reitti oikea mutta ajattelin että mitä sitten jos ei ole, että kyllähän reitti johonkin tulee.
Jotenkin maisemakin oli sellainen, että tuli fiilis että olen oikeasti ihan yksin täällä, ettei täällä juurikaan kukaan kulje.

Maisema oli todella upea ja se tunne että olen ihan yksin oli tosi hieno!
Kävelin suurimmaksi osaksi Laukkujärven viertä ja oli pitkä sekä kapea pätkä kun vesi kohisi koskimaisesti vieressä. Välillä kävelin veden pinnan tuntumassa ja välillä korkeammalla harjulla.



Välillä oli esteitä mitä pystyi ylittää mutta kerran matka katkesi kunnolla ja piti etsiä kiertoreitti


Eksyin

Tällä reitillä sit ensimmäisen kerran eksyin, mutta vain vähän.
Kun olin ylittänyt sillan niin aloin miettiä ettei kartan mukaan pitänyt tulla siltaa.  Eikä sillan toisella puolen olevissa viitoissa yhtään tuttuja paikkoja mitä kohden olisin menossa, joten olin hetken aika pihalla.

Jostain, kuin tilauksesta tuli kaksi pyöräilijää ja kysyin heiltä että kerkiävätkö hieman auttaa mua kartan kanssa. Toinen heti kaivoi puhelimen ja sanoi että häneltä löytyy tosi hyvä sovellus mistä nähdään hyvin reitit. Hän ihmetteli että mulla oli vain paperisena kartta.
Mullakin on jotain sovelluksia, mutta kerroin että olen niin huono käyttämään niitä enkä ole jaksanut niihin perehtymään kunnolla, eli en luota itseeni niiden kanssa vaan luotan vanhaan paperikarttaan.
Päätin että kun kotiin pääsen niin selvitän mikä on paras ja helpoin sovellus ja käytän sitä yhdessä paperikartan kanssa.

Reitti selvisi ja matka jatkui 😅

Hossa ja esteettömyys

Hossassa oli erittäin hyvin otettu huomioon esteettömyys mikä oli erittäin hienoa!

Teen itse kehitysvammaisten lasten parissa töitä niin arvostan valtavasti asioita että heidät otetaan huomioon!

Olin alusta asti mukana kun entinen Eteva perusti 5-paikkaisen paikan haastaville autisteille ja ne oli aika mahtavat vuodet työskennellä siinä tiimissä!
Aloitimme tyhjästä talosta ja heti alusta asti meillä oli mukana kaksi todella pätevää autisti-ohjaajaa kouluttamassa meitä samalla kun laitettiin taloa ja asioita kuntoon.

Yksi tärkein sekä parhain asia oli luonto monellakin tapaa meidän asiakkaille!
Luontoon mahtuu ääntä, tasapainoilua, energian purkaukseen oiva paikka, kävelet rauhoittavassa luonnossa, ruoka maistuu, luonto rauhoittaa sekä ihanasti väsyttää sit illalla. Luonto tarjoo paljon aisteja kutkuttavia asioita.
Haastavat ongelmat vähenee kaikkien näiden luonnon tarjoamien ja tuomien asioiden takia.

Fiilikset

Fiilishän oli, mitä muutakaan, kuin mahtava!
Hossa oli kaunis, reitit ihania sekä vaihtelevia, ilma oli odotetusti myös vaihteleva ja mä selviydyin hyvin yksin mun ensimmäiseltä yksin vaellukselta 😄

Olisin voinut noilla varusteilla olla vielä yhden yön eli vielä voin vähän grammailla varusteiden kanssa, mutta myös hyvin jaksoin kantaa tuon 14kg rinkan. Ite kun oon Kolibrin kokoinen eli aika pieni 😄
Myös kilometreja olisi voinut lisätä kevyesti päiviin, mutta ei mielellään paljoa jotta päivät on rentoja. Tosin myös reitit vaikuttaa päivän kilometreihin.
Sekä mun nukkumiset, sillä luonnossa nukun vaan niin hyvin, 10-12h helposti 😄. Ja aamuisin haluan rauhassa syödä aamupalan ja laittaa leiri kasaan eli näihinkin vierähtää helposti muutama tunti ennen kun pääsee taas jatkaa matkaa.
Nyt tuli vain n.25km. Eka päivä oli lyhyt koska lähin niin myöhään liikkeelle.

Vinkkejä!

Kun lähdet pohjoiseen niin jossain vaiheessa kaikki asutus, kaupat ja huoltoasemat sekä liikenne harvenee, joten voit joutua tilanteeseen ettei matkalla ole enää kauppaa tai huoltoasemaa mistä saat polttoainetta. Voit ajaa useamman tunnin että löydät huoltoaseman joten varaudu hyvissä ajoin siihen että autosi tankki on täynnä sekä tarvittavat ostokset on tehty!

Myös hyvä asia muistaa ettei myös kenttää puhelimessa ole joka paikassa joten muistuta myös kotiväkeä asiasta etteivät huolestu tai ettei sinun tarvitse huolestua siitä ettet ole heille ilmoittanut asiasta.

Lähdit muuten vaan pohjoiseen tai vaeltamaan niin on hyvä olla kartta, sekä paperisena että puhelimessa sovelluksena, mitä voit käyttää myös offline tilassa.

  • Ilmoita kotiväelle ettei aina pohjoisessa ole kenttää missä liikut.
  • Polttoainetta on hyvin, sillä huoltoasemia ei ole lähimainkaan välillä.
  • Olet ostanut kaikki tarpeellisen jo hyvissä ajoin, koska kauppoja ei ole joka nurkalla.
  • Kartat paperisena ja puhelin sovelluksena.

Mitä sovellusta tai sovelluksia käytät ja miten olet valinnut just sen sovelluksen?

Nautitaan syksystä ja luonnosta! 💚

Hurahtanut retkeilyyn! Hammock vs teltta vs paku

||Tämä postaus sisältää yhteistyölinkkejä||

Luonto ja retkeily! Onko parempaa elämää?!
Luonnossa liikkuminen on aivan mahtavaa ja rentouttavaa sekä samalla se on liikuntaakin. Luonnossa mieli lepää ja ajatukset kirkastuu. Harvemmin ei mikään stressaa luonnossa. Luonnossa jotenkin aika pysähtyy eikä mihinkään ole kiire. On ihanaa laittaa ruokaa ja leiriä pystyyn eli tussata kaikenlaista rauhassa.

Luonnon kauneus ja rauha sekä luonnon äänet! 💚

Hurahtanut retkeilyyn!
Hammock vs teltta vs paku

Aina olen tykännyt ulkoilusta ja luonnosta mutta miten voi näin hurahtaa retkeilyyn?! Oon ihan levoton jos en pääse ulos ja luontoon! En pysty sopimaan mitään vapaapäiville jos kumminkin lähtisinkin seikkailee luontoon.
Haluan elää fiiliksen mukaa! Välillä kun tulee vapaat niin en tiedä mitä teen ja minne lähden. Paljon on kaikenlaista mitä olen miettinyt ja haluan tehdä mutta kun se lähdön aika tulee niin sit menen fiiliksen mukaan.

Varsinkin nyt kun yksin retkeilen niin voin ihan extempore lähteä kun siltä tuntuu ja vähänkin jos siihen tulee mahdollisuus. Jos on aikaa vain vähän niin otan hammockin ja lähden johonkin lähelle “pikaisesti” riippumaan tai telttailemaan koirieni kanssa. Jos on enemmän aikaa, niin pakulla vähän kauemmas seikkailemaan ja silloin on vaan taivas rajana!

Tästä  pääset lukee ensimmäisen hammock seikkailun kun pakkanen pääsi yllättää.

Retkeily

Mulla on makuupussina kolmen vuoden ajan HelSport Rago Pro Junior (koska olen niin pieni, Kolibri). Makuupussin T.Comf 0º, 0,86kg ja pakattuna 25cm x 1cm sekä talvikäyttöön, pieniin pakkasiin Mountain HardWear Bishop Pass W. Makuupussin t.Comf -9º, 1060g ja pakattuna 34cm x 21cm

Pakkaan useimmiten tavarat vesitiiviisiin pusseihin tai ihan muovikasseihin. Eriväriset pussit helpottaa tietää mitä missäkin pussissa on sekä ne näkee parhaiten. Musta väri on paha kun niitä ei meinaa löytää esim musta pipo häviää aina rinkan uumeniin.

Mukana on aina hammasharja, usein jopa sähköinen sellainen sekä tietysti hammastahna ja kasvorasva.

Retkikeittimiä mulla on kaksi. Trangia on helpompi kun ei tarvitse miettiä painoa tai tilaa. Sillä saa laitettua vaikka mitä ruokaa.
Toisena mulla on Primuksen Spider II mikä menee erittäin pieneen kasaan ja painaa vain 200g (+kaasu).
Kattilana Toaks Light Titanium 700ml Pot.

Jätesäkit on oiva keksintö! Niillä voi suojata vaikka mitä ja ne menevät istuinalustana ja vaikkapa hammockin alla tai teltan edessä mattona.

Aurinkokennolaturi on hyvä olla joka retkellä mukana. Sillä saa ladattua kaikki pienet laitteet. Laturin saa näppärästi kiinnitettyä myös rinkkaan mikä mahdollistaa vaikka puhelimen tai varavirtalähteen latauksen vaelluksen aikana.

Retkivaatteena merinovilla on paras ympärivuoden. Mulla on kerrastoja missä on merinoa 50-75% sekä 100% kerrastoja.

Teltta

Telttailu on ihanaa, varsinkin silloin kun on koirat mukana!
Mulla on teltta minkä pystyy pystyttää myös vaikka kalliolle. Tosin kovassa tuulessa ehkä huonommin pysyy kalliolla.

Telttani on The North Face, Storm Break 2 kupoliteltta. Teltassa on kaksi ovea ja eteistä missä voi säilyttää tavaroita.
Paino 2,41kg ja koko pakattuna: 55,9×17,8 cm


Teltta vain hyttysverkolla, ilman päällistä

Teltta päällisen kanssa

Makuualustana Exped AirMat Lite Plus 5 M, 183 x 50 cm
Pakattuna 22x13cm, paino 560g

Plussat:

  • on lämpimämpi
  • tilavampi
  • helpompi vaihtaa vaatteita suojassa
  • tavarat saa paremmin suojaan katseilta ja säältä
  • koirat viihtyvät paremmin (tällä hetkellä)

Miinukset:

  • saattaa painaa enemmän
  • joutuu käyttämään makuualustaa nukkuessa
  • useimmiten paikat hieman jumissa yön jälkeen
  • sateella pystyttäminen ja purkaminen vaikeampaa (ellei viritä tarppia suojaamaan, mikä tuo lisäpainoa varustukseen)
  • hitaampi pystyttää jo sen takia koska on enemmän osia sekä tarvitsee aina makuualustan tai pari täyttää

Tietysti kaikkeen vaikuttaa millaiset varusteet on! Ja jos on rahaa laittaa kiinni varusteisiin niin saat kyllä erittäin kevyen ja pienen paketin kasattua vaellukselle mukaan.

Mun telttakamat on n.3kg tossa ylhäällä olevalla setillä.

Hammock

Jos olen yksin retkellä niin valitsen hammockin. Siinä on mielestäni parempi nukkua kuin jopa omassa sängyssä. Vaikka tarppi on päällä suojaamassa niin näen luonnon ympärilläni ja siksi tykkään että olen lähempänä luontoa myös nukkuessa.

Monet usein kysyy että miten hammockissa voi nukkua kyljellään? Erittäin hyvin! Nukun yleensä vain kyljellään ja hammockissa välillä jopa mahallaan. Kun asettautuu viistottain hammockiin (silloin hammock “aukeaa” leveämmäksi) niin kyljellään nukkuminen on helppoa. Huomaan monesti että nukun usein jopa ihan suoraan eli puusta puuhun ja sekin onnistuu ihan hyvin. Välillä tosin hammockin “seinä” on silloin ihan naamassa kiinni.

Vaikka hammock vaatii kaksi puuta, sopivan välimatkan päässä toisistaan, niin silti tykkään että hamockilla pääsee paremmille ja kauniimmille paikoille nukkumaan esim. lähemmäksi veden rajaa.





-Hammockina mulla on DD Frontline.
Maton mitat 2,7 x 1,4 m. Koko setin paino 1,17 kg. Pakattuna mitat noin 27 x 17   cm. Puunhalaajat vaihdoin toisiin ja parempiin kuin DD Frontline omat.
-Tarppina DD tarp 3x3m.
Paino 950 grammaa kiiloineen, naruineen ja pakkauspusseineen. Pakkautuu  myös tosi pieneen tilaan.
-Lisäksi hammockiin viritän DD underblanket minkä takia ei tarvitse   makuualustaa koska lämmittää jopa paremmin alapuolelta.
Paino 950 g kaikkine tilpehööreineen. Pakkauskoko noin 20 x 17 x 17 cm.

Tarpin alle saa pienemmät tavarat suojaan virittämällä naruihin ja painavammat esim rinkan maahan. Sateella kannattaa rinkka suojata vielä vaikka jätesäkillä.

*Minunriippumattoni.fi

Plussat:

  • lähempänä luontoa
  • nopeampi laittaa
  • ei tarvitse makuualustaa
  • sateella kun ensin virittää tarpin niin tavarat pysyy kuivana sekä purkaessa leiriä niin tarppi on vain märkä mikä on helpompi pakata kuin teltta

Miinukset:

  • tavarat helpommin näkösällä sekä sään armoilla
  • nukut enemmän sään armoilla eli kylmänä ja tuulisena säällä viileämpi majoitus
  • pitää olla puita sekä löytää sopivan välimatkan päässä olevat kaksi puuta
    (mun malli soveltuu tosin myös maahan sillä siinä on tupla alusta ja säänkestävä pohja, hyttysverkko vain pitää viritellä jotenkin ettei ole naamassa kiinni.)

Myös hammockeiluun vaikuttaa millaiset tavarat on. Minulla ei ole kaikkein kevyimmät sekä pieneen tilaan menevät tavarat eli hammockeilu saattaa olla kevyempää kuin telttailu.

Mun hammock kamat on n.3kg yhteensä noilla DD:n kamoilla.

Tein jo kerran vertailua hammockista mikä löytyy täältä.

Pakuilu

Pakuni on Ford Transit Connect mikä on pieni paku. Olen tietysti nimennyt pakuni ja se on Ipsi. Se on just sopivan kokoinen mulle tällä hetkellä!
Pakussani oli jo valmiina pieni hylly mihin saan ihanasti järjestettyä tavarani ja siellä onkin aina osa ratkeilykamoista esim. astioita, retkiruokaa, ensiapulaukku, naruja, lamppuja, hyttyskarkottimia (Thermacell ja tiedän että tästä ollaan monta erimieltä mutta kun leiriä kasaat ja sumutteet ei auta niin tämä auttaa), kenkiä, ilmatäytteinen patja, retkituolia ja pöytä sekä jotain hygienia tavaroita. Useimmiten pakustani löytyy myös hammockeiluun kamat eli hammock, underquilt ja tarppi.

Rakastan pakuani ja aina kun nään sen niin tulee hymy huulille!

Koska pakuun mahtuu paljon tavaraa niin sitä sit yleensä myös tulee mutta silti harkitusti sillä olen järjestelmällinen ja siksi haluan että kaikki on omilla paikoillaan ja järjestyksessä. Varaudun silti kaikkeen.

Pakulla kun lähden niin otan hammockin, teltan ja pyörän (paitsi en silloin jos on koirat mukana) mukaan sekä myös kaiken muun retkeilyyn tarvittavan. Varusteissa huomioin myös sen että pärjään erilaisissa paikoissa esim jos päädyn vaikka muutaman päivän vaellukselle. Otan muutaman eri kokoisen rinkan sekä sellaisia varusteita ja ruokia millä pärjään vaelluksella. Mutta muuten varustaudun kuin lähtisin retkeilyautolla seikkailee eli on tuolia, pöytä, patja ym.


Ajon aikana pyörä ja patja on viritetty toiselle seinälle kiinni ja kun nukun laitan pyörän lipaston eteen kiinni ettei kaadu yöllä päälle. Ulos on raaski/uskalla jättää mun pyörääni. Silläkin on nimi: Sarvikuononpoikanen 🤎

Ipsin varustelu

Pidän Ipsin kevyenä ja hyvin pelkistettynä “retkeilyautona” koska ajan sillä päivittäin. Sitähän ei tiedä mitä myöhemmin…






Viritin etuikkunoihin hyttysverkon jotta voin nukkua kesällä edessä olevat ikkunat auki niin silloin taakse kiertää ilmaa

Tuulilasi toimii vaatteiden ja tavaroiden kuivatuspaikkana sekä hyvänä latauspisteenä.

Plussat:

  • mahtuu paljon tavaraa helposti
  • ei tarvitse kantaa ja pakata niin justiinsa
  • pakusta saat virtaa ladata vähän esim puhelinta
  • se on kuin pieni koti
  • vain taivas on rajana mihin kodin pystytät

Miinukset:

  • paikkoja rajoitetusti
  • polttoaine maksaa


Ihania retkiseikkailuja! 💚
Toivoo pikkumiehet Leo & Focu sekä Kolibri

*Tämä postaus sisältää yhteistyölinkkejä. Linkin klikkaaminen ei aiheuta sinulle kuluja eikä minulle tuloja, joten voit rauhassa tutustua tuotteisiin ja miettiä ostopäätöstäsi. Suosittelen vain niitä tuotteita, joita olen itse käyttänyt tai käytän parhaillaan. Mielipiteet tuotteista ovat 100% omiani.

Tiesitkö että maaliskuu on aurinkoisin kuukausi Suomessa?

||Tämä postaus sisältää affiliatelinkkejä ||

Näin luin jostain muutama päivä sitten, mutta nyt kun aloin googlettaa asiaa niin löysin vain että toukokuu olisi aurinkoisin. Pidetään nyt että maaliskuu, mutta toivotaan että se olisi toukokuu 😀 Toukokuu on vasta edessä päin ja jos on aurinkoisempi kuin nyt maaliskuu niin saadaan odottaa todella aurinkoista kuukautta!

Tiesitkö että maaliskuu on aurinkoisin kuukausi Suomessa?

Meidän maaliskuu on ollut pelkkää ulkoilua kun siihen ollut sään puolesta niin hyvä mahdollisuus. Ja opintovapaalla on enemmän aikaa myös ulkoilemiseen. Nyt otettava kaikki irti tästä ennen töihin paluuta.

Matkavaruste* Täältä löydät kaikki varusteet millaiselle seikkailulle vaan vieläpä sopivaan hintaan. Nyt paljon tuotteita kevät retkille hyvillä alennuksilla.
Vaikka retki olisi lyhyt niin silti on hyvä olla kevyet ja toimivat varusteet. Suomen sää kun on yllättävä niin kaikkeen on hyvä varauduttava. Siksi kannattaa kerralla ostaa sellaiset tarvikkeet että ne käy retkellä kuin retkellä.

Meiko

Meiko on ulkoilijoiden suosiossa ollut jo ennen koronaa, mutta nyt suosio on räjähtänyt ihan pilviin. Kauniina viikonloppu päivänä lähelle parkkipaikkaa ei pääse autolla ja joudut jättämään kauas kapealle tien reunamalle auton parkkiin jos mielit päästä Meikoon.

Ei ihme että Meiko on noussut suosioon koska on n.30min päässä pääkaupunkiseudusta ja luonto on avain mieletön. Maasto on ihanan vaihtelevaa ja upeita maisemia pääsee kallioiden päältä ihailemaan useammasta kohdasta. Meiko on erämainen luonnonsuojelualue.

Meikossa on useita upeita reittejä eli kaikille löytyy sopiva reitti, myös lapsiperheille. Reiteistä pisin on Meikon kierros 8,3km eli keltainen reitti. Kotokierros on 4,4km on vihreä ja lyhin 3,2km Kuikankierros mikä on punainen. Täältä löydät Meikon reitit.
Joka reitillä on huussi ja tulipaikkoja missä on hyvä pysähtyä grillailee ja syömään eväitä.

Meiko ollut aina meidän yksi lemppareista koska se on lähellä meitä ja siellä tiedetään hyvä pitkä lenkki mikä on reilu 9km eikä jätä meitä kylmäksi. Se menee hetken vähän keltaisen reitin ulkopuolella minkä takia saadaan vähän enemmän kilometrejä.

Meikossa ollaan kävelty myös jäällä koko kuukausi, mutta vikalla kerralla rantauduin poukamassa mihin aurinko paistoi kun rantaviivalla jää antoikin periksi, mutta onneksi siinä alla oli kalliota niin en pudonnut kuin nilkkoja myöten. Myös toinen koirista oli nähtävästi pudonnut koska tuli polkua pitkin vastaan ihan nolona ja märkänä.


Tiedän että mun jalka on pieni, mutta nyt on kyllä hirvellä iso sorkka!


Weekendbeessä* teet ostoksia hyvällä omallatunnolla ympäristöä kunnioittaen. Tutustu! Vastuulliset urheilu- ja ulkoiluvaatteet Weekendbeeltä. Tilaa helposti verkkokaupasta. Laadukkaat materiaalit. Vastuulliset brändit. Tuotteet eri lajeihin. Ympäristöystävällinen.
Niin kuin varusteet niin myös vaatteet ovat hyvä olla kerralla sellaiset että ne menee mahdollisimman monella retkellä, koko vuoden ympäri. Tietysti talvella lisätään hieman lämmintä vaatetusta lisäksi.
Ne on kevyet pakata ja toimivat mahdollisimman monella säällä jottei tarvitse liikaa kantaa vaatetta mukana.

Retki-lehdessä 3/2022 on hyvä tuulitakki testi. “On köyhälläkin kahisevaa” kun tuulipuvut tuli muotiin 1980-luvulla ja nyt ne tulee taas muotiin ja kuoritakit jää syrjään. Tuulitakki on kevyempi ja menee pieneen tilaan. Tuulitakki antaa paljon suojaa tuulelta sekä sateeltakin.

Linlo

Linlo on enemmänkin meidän uusi kohde. Ollaan kerran aiemmin vaan käyty siellä mutta nyt eräs tuttavani laittoi Linlosta niin ihana kuvia meren jäältä niin ne sai meidätkin innostumaan lähteä sinne.

Linlo sijaitsee Porkkalan ja Upinniemen välissä. Linlon saareen pääsee siltaa pitkin pienvenesatamasta. Noin 45min pääkaupunkiseudulta.
Saarella ei ole opastettuja reittejä, mutta saaren ympäri menee yksi polku mikä on ehkä n.7km. Muuten saari on täynnä risteäviä polkuja.
Luonto on todella kaunista ja houkuttelee jäämään telttailemaan. Jo heti ensimmäisellä kerralla suunniteltiin että tänne on päästävä telttailemaan mutta vielä se on jäänyt… ihme!
Täältä löydät saaren kartan ja grillipaikat.

Jäät lähti ihmeen nopeasti maaliskuun aikana. Ensimmäisen kerran maaliskuun alussa päästiin turvallisesti kiertää Linloon saari jäätä pitkin, mutta viimeisellä kerralla mentiin hetki manteretta pitkin siellä saaren päässä.

Polttopuita oli hyvin vähän jos ollenkaan mutta saarella on useita grillipaikkoja, keittokatoksia ja huusseja.

Jäällä käveleminen on jotenkin niin uskomatonta, varsinkin meren jäällä. Se loputon jää kun katsoo avomerelle. Sitä ei osaa kuvailla miten mahtava fiilis siitä tulee.
Myös se kun kävelet jäällä ja näät liplattelevan meren hieman kauempana, mihin auringon säteet osuvat kirkkaina.

Löydettiin uusi ja ihana talviaktiviteetti, retkiluistelu
Viime vuonna ensimmäisen kerran kokeiltiin retkiluistelua, mutta tänä vuonna ei olla keritty hankkimaan omia luistimia. Aivan uskomaton fiilis luistella meren jäällä.

Kopparnäs

Yksi kauneimpia paikkoja on Kopparnäs niin kävellen kuin myös maastopyöräillen. Mahtavien kallioiden takia se on erillaisempi kuin moni muu paikka vaikka yleensä kallioita löytyy meren rannoilta, mutta tässä on vaan jotain.

Kopparnäs sijaitsee Inkoossa ja on myös hyvin lähellä pääkaupunkiseutua, noin 50min päässä.
Parkkipaikkoja on useimpia ja yksi parkkipaikka tulee ihan lähelle meren rantaan sekä grillipaikkaa.

Meille on tärkeää päästä liikkumaan luontoon ja siksi on ihanaa kun läheltä löytyy niin paljon hyviä luontokohteita!

Ulkoiltiin maaliskuussa myös Kaitalammella, Seurasaaressa ja tietysti Ahvenanmaalla.

Scandinavian Outdoor* on kotimainen, palveleva erikoistavaraliike elämänjanoisille. Me sytytämme kipinän, ohjaamme leiritulille, me kutsumme heimoon. Me varustelemme kaikenkokoiset tutkimusmatkat välinein, vinkein ja viisauksin. 
Täältä löytyy kaikki mitä tarvitset seikkailuun!

Ahvenanmaa

Ahvenanmaan luonto ja kasvillisuus on erilaista kuin muualla Suomessa.



Jäätä oli vielä reilu 40cm meidän lahdessa.


Kevät on Ahvenanmaalla pidemmällä



Pilkillä heti muutaman minuutin jälkeen tuli jo hauki. Se oli ensimmäinen sekä viimeinen.

Täältä pääset lukemaan viime vuotisen kirjoituksen vetten päällä pyöräilystä Ahvenanmaalla.
Ihanan piristävä miniloma Ahvenanmaalla, pyöräilyä vetten päällä

Toukokuuta odotellessa 😁

*Tämä postaus sisältää affiliatelinkkejä. Mikäli päädyt ostamaan tuotteen affiliatelinkkini kautta, saan siitä rahallisen komission. Komission avulla ylläpidän tätä blogia. Linkin klikkaaminen ei aiheuta sinulle kuluja eikä minulle tuloja, joten voit rauhassa tutustua tuotteisiin ja miettiä ostopäätöstäsi. Suosittelen vain niitä tuotteita, joita olen itse käyttänyt tai käytän parhaillaan. Mielipiteet tuotteista ovat 100% omiani.

Ensimmäinen yö hammockissa Melkuttimella

||Tämä postaus sisältää yhteistyökumppanin markkinointia ||

Odotin innoissani ensimmäistä yötä hammockissa Melkuttimella.  Olin jo jonkun aikaa haaveillut hammockin ostamisesta, mutta J on epäröinyt. Silti otin riskin ja ostin J:lle synttärilahjaksi hammockin 🙈

Ensimmäinen yö hammockissa Melkuttimella

Heti kun ensimmäiset vapaat tuli niin oltiin suunniteltu lähtevän vihdoin ja viimein ajaa Poron polku -maastopyörä lenkki ja sen jälkeen jäätäisiin Melkuttimelle yöksi. Tiedossa oli, että yö olisi aika viileä mutta silti otettiin meidän uudet hammockit mukaan. Voitaisiin myös nukkua joko pakussa tai laavulla.

Laavulle kun päästiin laittamaan ruokaa tai J laittoi taas niin herkullisia pihvejä, NAM 😋, niin minä aloin kasaamaan testimielessä hammockia laavun lähellä.

Kasaaminen oli yllättävän helppoa. Vaihdoin hammockin oman kiinnitysnarun Varustelekan suosittelemaan naruun.


Hammocksin oma kiinnitysnaru

J tuli auttaa laittaa toisen pään puuhun kiinni. Ensin puun ympärille Tree Huggers riippumattoremmi ja sen jälkeen karbiinihakasella yhdistää riippumattoremmi ja hammocksin kiinnitysnarun.

Hyttysverkko on valmiina kiinni hammockissa ja aloin siihen virittelee taitettavia keppejä pitämään verkko ilmavampana, sekä narua mikä kiinnitetään samaan karbiinihakaseen mikä on jo puuremmin ja hammocksin naruja pitämässä.


Kuvassa ei ole viritetty vielä hyttysverkon narua, vain kepit laitettu.


Hyttysverkon saa avattua kokonaan molemmilta puolin.

Täältä pääset lukemaan lisää meidän DD Hammocks Travel kokemuksia.

Melkutin

Melkutin on Lopella, Räyskälän kylän lähellä oleva järvi.
Melkutin on yksi meidän lempi paikkoja. Vesi on todella kirkasta ja laavu on niin kauniilla paikalla niemen kärjessä.

*Laadukkaat riippumatot Tropilexilta.

Syksy 2020

Kerran, viime syksynä, 5.11.20 yövyimme laavulla ja tulemme yöpymään siellä vielä useamminkin. Silloin oli paljon lämpimämpi yö kuin nyt 4.9.21.


Yö Melkuttimella 5-6.11.20


Miten kaunista herätä laavusta auringon nousuun



Aamupalaa; suolakurkku-leipää ja avokadoa suolan ja sitruunan kera

Syksy 2021

Tämäkin syksy on aika lämmin ollut, mutta just täksi yöksi oli luvattu aika viileää. Ei voinut mitään kun vapaat oli nyt ja siitä oli otettava kaikki irti!

Laavun läheisyydessä oli muutama teltta ja laavulla kävi kuhina kun paljon päivä retkeilijöitä kävi syömässä eväitä siinä.
Luonnossa tuntemattomien ihmisten tapaaminen on niin rentoa ja jutustelu helppoa. Tervehditään vastaantulevia poluilla ja nuotiopaikalla vaihdetaan kuulumisia kuin vanhojen tuttujen kanssa. Se on mukavaa ja usein saa hyviä vinkkejäkin esim. varusteista tai eväistä.

Viriteltiin syönnin jälkeen toinen hammock auton lähelle ennen pimeän tuloa ja tavarat pakuun. Jos ei olisi pakua tai autoa niin olisi pitänyt viritellä esim. laavukangas tavaroiden suojaksi.

Mentiin vielä takas laavulle juttelee muiden telttailijoiden kanssa.


Kun oli aika lähteä nukkumaan napattiin laavun vierestä toinen hammock mukaan ja viriteltiin lähelle autoa ja toista hammockia. Silloin oli jo aika hämärää.

J kerkesi kömpiä jo omaan hammockiinsa kun vielä itelle laittelin taljoja välikerroksen väliin. Pujahdin pussiin ja olin istuvassa asennossa, peppu maassa 😤. Ei auttanut muuta kuin kaivaa otsalamppu esiin ja alkaa etsiä sopivampaa puuta lähistöltä mihin saisin toisen pään viritettyä vähän pidemmälle ja tiukemmalle. Silloin oli hieman kiukku kun J pötkötteli hammockissa ja nauroi mun vastoinkäymiselle niin ettei pystynyt puhumaan 😂. Olin jo pudottamassa hänetkin maan pinnalle, mutta en onnistunut 😏

Pimeässä, otsalampun valossa ei ollut niin helppoa viritellä uudestaan kun iltakin oli jo aika viileä ja haluisin olla jo lämpimässä untuvapussissani. Onnistuin viimein ja nukahdin pian.

Yöllä kumminkin heräilin aina kun käännyin ja piti saada makuupussin suuaukko mahdollisimman pieneksi ettei makuupussiin päässyt kylmää ilmaa. Oli todella kylmä yö!

Aamuyöstä heräsin taas ja taistelin makuupussin kanssa kun kuulin J:n huhuilevan. Kysyi et lähettäiskö jo kotiin nukkumaan koska ei ollut paljoa nukkunut ja oli niin kylmä.

Ainakin hammockien irtiottaminen oli helppoa eikä mennyt aikaakaan kun ne oli heitetty pakun taakse 😂
Kello oli reilu 5 aamulla ja pakkasta oli -1˚c kun päästiin autoon.

Teltassa oltais tarettu paljon paremmin meidän paksujen untuvamakuupussien kanssa vierekkäin ja meidän hengitys olisi vähän lämmittänyt telttaa, hammockissa se menee harakoille.

J oli yöllä käynyt pissalla ja sanoi ettei ollut niin helppoa lähteä kun piti etsiä kenkiä pimeässä hammockin heiluessa, varsinkin kun oli niin kylmä 😂

Hammocksin hyvät ja huonot puolet

Kaikesta huolimatta oli taas ihana ja opettavainen seikkailu ja viimeistään keväällä lähdetään uudestaan hammockien kanssa seikkailemaan 😄

 

*Tropilexilta laadukkaat riippumatot!
Tropilex-riippumatot valmistetaan Etelä-Amerikassa. Riippumatot valmistetaan käsin Kolumbiassa ja Brasiliassa, ja Tropilex tuottaa kauniita riippumattoja myös Intiassa. Toimitamme vain korkealaatuisia riippumattoja.

Aivan ihania kuoseja joka lähtöön!
Myös jokainen löytää hinnan puolesta itselleen sopivan sillä hintahaarukka on 49-380€ välillä sekä kapasiteetti 30-301kg
*www.tropilex.com

Rakastan riippukeinuja!

*Tämä postaus sisältää yhteistyökumppanin markkinointia.
Linkin klikkaaminen ei aiheuta sinulle kuluja eikä minulle tuloja, joten voit rauhassa tutustua tuotteisiin ja miettiä ostopäätöstäsi. Suosittelen vain niitä tuotteita, joita olen itse käyttänyt tai käytän parhaillaan. Mielipiteet tuotteista ovat 100% omiani.

Hammocksin hyvät ja huonot puolet

Olen kaikilta niiltä ihmisiltä joilla on hammocks niin kuullut pelkkää hyvää ja otin riskin ja ostin J:lle synttäri lahjaksi hammocksin vaikka oli hieman puhunut siihen suuntaan ettei usko tykkäävän nukkua riippukeinussa. Ostin myös itsellekin 😁

Hammocksin hyvät ja huonot puolet

Kipinä hammocksin ostoon Nuuksiosta

Olin kaverini kanssa maastopyöräilee Nuuksiossa ja siellä oli paljon luonnosta nauttijoita, myös telttailijoita. Ohitettiin yksi nuotio paikka ja siinä lähellä oli nainen lepäilemässä hammocksissa ja jäätiin hänen kanssa juttelemaan. Hän kehui kovasti Hammocksiansa ja siitä sain kipinän ostaa myös meille vaikka J oli hieman epäillyt nukkumista hammocksissa.

Maastopyöräily lenkin jälkeen menin heti nettiin ja ostin meille melkein samanlaiset hammocksit kuin naisella Nuuksiossa oli, paitsi että meillä on vedenpitävämalli.

DD Hammocks Travel riippumatto

DD Hammocks Travel on Varustelekan mallistosta ja muuten samanlainen kuin muut hyttysverkolliset esim. Frontline, poikkeuksena on pohjassa vedenpitävä kangas. Siksi tämän kanssa voi nukkua myös maassa eli pitää makuupussin suojana, bivvy-pussina niin kuin Varustelekan sivuilla sanotaan.

Varustelekan riippumatot

Vaihdoimme riippumaton omat narut Whoopie Slings naruihin kun niin sivuilla suositeltiin sekä myös nainen Nuuksiossa suositteli.


Nämä oli helppo pallon avulla pujottaa vanhojen tilalle.

Lisäksi piti ostaa 1 paketti Tree Huggers puuremmejä (9,99€) ja 2kpl Spectre -sulkurenkaita (10,99€/kpl). Lisäksi ostin myös DD Trap 3×3 laavukankaan (51,99€). Ostin alkuun vain yhden kokeiluun koska oli aika hintava ja ei välttämättä riippukeinuilla huonoilla säillä ettei tarvita laavukangasta suojaksi. Hyvähän sellainen suoja aina olla mukana jos sää ylättää sekä rinkassa on tilaa sille.


Yhdessä paketissa on 2 x 2m remmiä (molempiin päihin yksi)


Yhteen hammocksiin tarvitsee 2x sulkurenkaita (molempiin päihin yksi)


Laavukangas omassa vedenpitävässä pakkauspussissa

Mitat ja ominaisuudet

  • Materiaali on 190T polyesteria
  • Valmistajan ilmoittama painoraja on 125kg ja pituusraja 2m
  • Maton mitat on 2,7 x 1,4m
  • Koko setin paino on 1,17kg
  • Pakattuna mitat on n.27 x 17cm

Plussat

  • Pohjan tuplakankaan väliin voit laittaa makuualustan, taljan tai muuta lämmintä kylmillä keleillä.
  • Kangas kun on vedenkestävä niin voit laittaa sen myös märälle maalle ja nukkua kahden kangaskerroksen välissä suojassa kosteudelta sekä sateelta.
  • Hyttysverkon taitettavat kepit pitävät verkon ilmavampana.
  • Tiheäsilmäinen hyttysverkko pitää hyttyset loitolla.
  • Jos ei tarvitse hytttysverkkoa, voi hammocksin kääntää ympäri niin verkko jää pohjalle.
  • Hyttysverkon voi avata sivuilta kokonaan.
  • Hammocksista löytyy molemmista päistä pari taskua mihin voi laittaa taskulampun, avaimet ym pikkutavarat.
  • Helppo kiinnittää/pystyttää (ekan kerran jälkeen) kunhan vaan löytää sopivan puu välikön.
  • Mahtuu hyvin päivärinkkaan ja on kevyt kantaa.
  • Vedenpitävä pakkauspussi mikä on tarpeeksi väljä jotta sinne samaan pussiin saa myös köydet ja sulkurenkaat.


Hammocks omassa vedenpitävässä pakkauspussissa

Miinukset

  • Viileällä ilmalla ja pakkasilla kylmä koska hengitys ilma häviää harakoille. Teltassa suojasampi nukkua ja pysyy lämpö paremmin.
  • Pitää virittää kiinnitys narut sopiviksi/tiukaksi ja löytää puut mitkä on n.3m etäisyydellä.
    Ensimmäisen kerran jälkeen totesin että on pingotettava tiukalle ettei nuku istuvassa asennossa. Kun kömmin hammocksiini ekan kerran niin oli jo pimeää ja jouduin pimeässä viritellä uudelleen 😫
  • Yöllä pissalla käyminen hieman vaikeampaa.
    Etsiä kengät ensin jostain maasta ja kömpiä takas keinuvaan riippumattoon.
  • Vaikeampi kääntää kylkeä kuin teltassa.
  • Ei saa tavaroita suojaan niin kuin teltassa.

Tämä blogikirjoitus on tehty ensimmäisen kokeilun jälkeen nyt alkusyksystä ja pakkanen yllätti meidät yöllä vaikka meillä oli kunnon paksut untuvamakuupussit. Mutta ei jäänyt viimeiseksi! Ehkä seuraava kerta tulee vasta ensi keväänä 😁

Täältä pääset lukee meidän ensimmäinen Hammocks-seikkailu.

Norja, Lofootit 15.7.20

Lofootit

Vuoden 2020 ikimuistettavin seikkailu! Norja, Lofootit 15.7.20.
Aivan uskomattoman kauniit maisemat korkeine vuorineen ja turkoosin kirkkaine vesineen. Niin kaunista ettei kuvat voinut epäonnistua
😄

Aivan uskomattoman kauniit maisemat.

Lainasimme J:n isän pakettiautoa ja otimme vielä veneen perään. Pakattiin teltta ja makuupussit mukaan että pääsemme yöpymään myös veneen kanssa, muuten ajattelimme nukkua pakettiautossa. Ostimme Baltian reissulla paksun ilmapatjan mikä mahtui juuri täydellisesti pakettiautoon. Baltian reissulla ostimme myös paljon tölkkilihaa mitkä otettiin mukaan siltä varalta jos ei tulisi kalaa.

Norjassa sataa paljon joten on hyvä varautua kesällä myös lämpimiin ja sateen kestäviin vaatteisiin. Venereissujen takia varustauduttiin myös kelluntapuvuin ja tietysti pelastusliivit aina mukaan.

Autolla kun oltiin liikenteessä niin ei tarvitse liikaa miettiä tavaran määrää ja siksi meillä tuli otettua myös savustuspönttö ja laatikollinen puita mukaan. Muuten varustauduttiin niin kuin vaellukselle lähdettäisiin.

Lähdettiin 15.00 aikaa liikenteeseen. Tässä vaiheessa ei ollut vielä venettä perässä vaan otettiin se mukaan Rovaniemeltä mihin J:n siskon perhe oli jättänyt meitä varten kun he tulivat Lapista kotiin.

Meillä ei ollut kiirettä mihinkään eikä tarvinnut miettiä missä ja milloin nukuttiin kun voimme nukkua pakettiautossa kun siltä tuntui. Suomen puolella piti ottaa huomioon itikat eli jouduimme nukkua ikkunat ja ovet kiinni. Meillä ei ollut kunnon ilman vaihtoa mikä pitää hoitaa seuraavalle reissulle. Nukuttiin aamuyöstä muutaman tunnin jossain Rovaniemen ja Kilpisjärven välillä.

Kilpisjärvellä pysähdyimme tankkaamaan, syömään ja käytiin kaupassa vielä hakemassa muutamia juttuja esim. viinilasit ja retkituolit sekä vähän täydennystä ruokapuoleen. Kilpisjärvellä oli kaikki hyvin kallista.

Olihan sitä Suomenkin puolella kaunista ja jotenkin niin maagista kun poroja liikkui ihmisten joukossa sekä tiellä välittämättä autoilijoista. Se oli joka kerta niin ihmeellistä että piti hiljentää vauhtia että kerkesi ihalla niitä.

Norja

Norjan puolelle kun päästiin niin maisemat muuttui enemmän vuoristoisemmaksi ja alkoi näkyä luntakin siellä täällä vuorilla. Meillä sattui vielä niin hyvät ilmat että saatiin vain ihailla.

Tultiin pieneen kylään Bjerkvik, Narvikissa ja mieheni muisteli että siellä voisi olla veneenlasku paikka ja oikein muisti. Norjassa oli vaikea löytää veneen laskupaikkoja.

Lofootit

Ja niin alkoi yksi uskomattomista seikkailuista 😍 Pakattiin vene täyteen, hyppäsin ylisuureen kelluntapukuun ja kohti tuntematonta. Päätimme löytyy ihanan vuonon, hiekkapohjaisen laguunin mihin pystyttäisimme ensimmäisen leirin.

Rakastan merta mutta hieman jännitti kun oltiin ihan uusilla vesillä sekä eri maassa. Mietin että miten siellä hoituu asiat jos merellä kävisi jotain. Laitoimme sijaintimme ylös ennen kuin lähdimme ja otin kuvia maamerkeistä jotta voisimme suunnistaa takas jos muut keinot ei toimisi.

Alkuun näytti ettei löydetä paikkaa mihin rantautua koska maasto oli niin kallioista. Kävimme välillä kalassa missä aloin jo vähän huolestua koska kello alkoi olla jo alkuillan puolella ja kohta pitäisi syödäkin jotain. Muutama kala tuli mut ne oli liian pieniä ja päästimme pois. Ja kaiken kukkuraksi kaksi uistinta jäi kiinni niin että piti siimat katkaista. Jännitystä lisäsi se ettei merellä ollut juurikaan muita veneitä joilta saisi apua jos esim. moottori ei käynnistyisi. Pakotin itseni rentoutumaan ja nauttimaan. Huomasin etten nauttinut niin siitä kalastuksesta koska nämä asiat painoi mieltä, mutta nautin hurjasti aina siirtymisistä.

Lähdimme takas päin ihan rantaa pitkin ja onneksemme löysimme rannan mihin pääsimme veneellä sekä tasaisen kohdan mihin pystytimme teltan.

Lofootit
Kello oli n.18.30 paikallista aikaa ja oli laskuvesi. Purimme tavarat ja pystytimme leirin. Piti katsoa levästä mihin asti vesi voisi nousta ja sen yläpuolelle pystyttää teltta. Koko ajan jouduimme hakea venettä ylemmäksi jotta nousuvesi ei veisi venettä. Se oli ihan uskomatonta! Miten vesi voi nousta niin nopeasti!?!

Vuorovesi

Vuorovesi noudattaa Norjassa, kuten muuallakin, kuuden tunnin rytmiä vuorokautisen siirtymän ollessa 50min eteenpäin. Lofooteilla vuoroveden korkeusero vaihtelee n. 1,5-3,5m välillä riippuen kuunkierron vaiheesta ja paikasta. Vuoroveden korkeusvaihtelu on suurempaa saariketjun sisäpuolella kuin Atlantin puolella.

Lofootit

Löysimme sivuston mistä näimme miten korkealle vesi nousee tai laskee sekä kellon ajat. Sivusto kertoi että joudumme valvoa ja päivystää yli 23.00 minkä jälkeen voisimme rauhassa käydä nukkuu…. mutta jouduimme laittaa kellon soimaan aamulla kun tulisi seuraava nousuvesi että saimme taas hiekalta veneen mereen. Vene kumminkin painoi sen verran että sitä olisi hyvin raskasta kantaa kuivalla maalla.

Aamulla kun herättiin niin meri oli kaukana ja vene hiekalla, mutta aamupalaa laittaessa ja syödessä meri taas nousi veneen alle. Päästiin kalaan ja kauppaan.
Seuraavana iltana se nousikin enemmän ja teltta paikkamme joutui veden varaan. Onneksi kerkesimme siirtää telttaa vähän ylemmäksi.

Lofootit

Lofootit

Lofootit on luoteis-Norjan rannikolla sijaitseva saariryhmä. Lofooteille pääsee siltaa pitkin autolla eikä tietulleja ole.

Lofoottien läpi päähän asti menee E10 mikä on hyvässä kunnossa, mutta hyvin kapea välillä ja mutkikas. Myös muutamia hurjia tunneleita on matkan varrella. Ne on hyvin kapeita, pimeitä sekä osa on pitkiä sekä mutkaisia. Osassa tunneleita ei mahdu kaksi autoa menee rinnakkain vaan siellä on levennys kohtia.


E10 päättyy pieneen kylään nimeltä Å. Sitä pidetään Lofoottien kauneimpana kylänä.

Ruoka on hieman kalliimpaa Norjassa kuin Suomessa. Siksi kannattaa jo ostaa osa ruuista Suomen puolelta ja tehdä vain tankkausta matkan varrella. Kauppoja ei ole ihan vieri vieressä joten kun sellaisen ohittaa niin kannattaa silloin tehdä tarvittavat ostokset. Myös huoltoasemia on vain siellä täällä.

Leirintäalueet on laadukkaita ja vähän halvempia kuin Suomessa. Suosituimmat oli ihan täynnä. Emme yöpyneet kertaakaan leirintäalueilla, mutta kerran kävimme suihkussa leirintäalueella. Ostimme respasta poletteja joilla suihkut toimi.

Matkan varrella näkyy lampaita vapaana sekä loputtomilla kuivaustelineillä roikkuvia turskia.

Vuorien valloitus.

Etukäteen olimme suunnitellut tehdä muutama haikkaus. Olin ladannut outtt-app:in mistä löysimme tarvittavat tiedot vuorista sekä sen avulla löysimme myös perille. App:iin olin ladannut etukäteen Mannen, Ryten ja Senjan puolelta Hesten vuoret.

Mannen

Ensimmäinen oli Mannen minkä korkeus on 1294m merenpinnan yläpuolella. Mannen oli tasoltaan medium ja 1-2 tuntia kestäisi haikkaus edes takas. Matkaa oli 3,9km sekä nousua 390m.

Saimme auton helposti parkkiin isolle viheriölle mistä lähti opasteet ylös vuorelle.
Nousu oli helppoa, mutta ensimmäiseksi nousuksi oli todella jännittävää kulkea kapeaa polkua mistä lähti molemmilta puolilta jyrkkä tiputus alas. Välillä jopa huimasi kun katsoi ympärille kauniita maisemia.

Ryten

Seuraavaksi oli Ryten. Ryten oli tasoltaan myös medium ja 2,5-4 tuntia kestäisi. Matkaa oli edes takas 7,9km ja nousua 550m.

Parkkipaikkoja oli aika vähän lähellä mistä reitti lähti ja meillä kun oli vielä vene perässä niin oli hyvin vaikea löytää tarpeeksi pitkää paikkaa. Ei muuta kuin vene irti ja työnnettiin se lähelle nurmikon reunalle.

Ensiksi meillä oli pieni siirtyminen Kvalvika beachille… näin meille sanottiin, mutta tämä siirtyminen oli ehkä reissun raskain. Olimme pakannu teltat, ruuat ym. tarpeelliset mukaan, jopa retkituolit eikä sen enempää mietitty minkälaiset vaatteet meillä oli siirtymiseen. Jouduimme aika vaikeaan maastoon tasapainoilemaan rinkkojen ja tuolien kanssa. Oli pari nousua ja laskua hyvin kivikkoisessa maastossa. Kyllä teki hyvää päästä kohtaan mistä näkyi aivan mahtava ranta ja se smaragdin kirkas meri, huh!! Voiko olla kauniimpaa maisemaa!?

Pystytimme leirin, söimme ja lähdimme ennen auringon laskua kiipeämään ylös. Olimme varautuneet rankkaan ja pitkään nousuun ja siksi olimme laittanut puhelimeen hälytyksen 30min välein että juomme vettä.
Alku nousu oli vaikeaa, mutta ihanaa. Matkalla joimme purosta raikasta vettä ja jatkoimme nousua.
Ei ollut vielä soinut toista kertaa hälytys kun pysähdyimme kauniiseen paikkaan ottaa kuvia ja ihmettelimme että miksi siinä kohtaa on niin paljon ihmisiä kun tajusimme että olemme jo huipulla. Tai siitä oli muutama minuutti vielä ihan korkeimmalle paikalle, mutta tämä kohta oli se suosituin missä kaikkien pitää ottaa kuva. Ja se maisema onkin aivan uskomaton koska siitä näkyy Kvalvikan beach.

Olimme liian aikaisin ylhäällä missä oli jo hieman viileä niin ei jääty odottamaan auringonlaskua. Mutta oli se auringonlasku niin ihana alhaalta rannaltakin.

Senjan puolelle kun päästiin niin ilmat muuttui sateisiksi joten Hesten jäi valloittamatta, mutta onpahan vielä paljon näkemistä Norjassa ja siksi sinne on palattava.

Sateella eikä sateen jälkeen heti ole turvallista lähteä kiipeämään, koska vuorilla voi olla todella liukasta.

Nukkuminen pakettiautossa ja teltassa 

Meille sattui hyvät ilmat enimmäkseen eikä ollut juurikaan hyttysiä minkä takia pystyimme nukkua takaluukku auki tai teltassa ovet auki. Se oli mahtavaa ja jotenkin niin romanttista nukahtaa viimeinen kuva silmissä kun näki ne kauniit maisemat ja aamulla myös ensimmäiseksi. Ei ikinä harmittanut herätä!

Toinen veneen laskupaikka

Löysimme onneksemme vielä toisen laskupaikan ja J pääsi vielä kalaan. Olimme pari yötä ihanassa rannassa ja saimme muutaman kalankin. Odotimme että Norjasta saa kalaa niin paljon kun jaksaa kalastaa, mutta toisin kävi.
Sillä aikaa lueskelin kirjaa kun J kalasteli.

 

Ensimmäisessä paikassa vesi oli todella lämmintä, mutta nyt oli paljon viileämpää.  Ja taas lasku- ja nousuvesi yllätti ja ihmetytti. Se on vaan niin uskomatonta ja kaikkien pitäisi päästä se kokemaan.

Senja

On saari Norjassa, Tromssan läänissä. Se on Norjan mannermaan rannikon toiseksi suurin saari.

Ilma muuttui kosteaksi ja suunnitelmat muuttui. Oli myös ihanaa nähdä tämä puoli Norjasta. Tuntui että pilvet oli oikeasti tippunut ja olimme koko ajan pilvessä 😄

Kävimme silti katsomassa nähtävyyksiä, mutta haikkaukset sai jäädä turvallisuus syistä.
Yksi kuuluisimmista nähtävyyksistä on Bergsbotn näköalapaikka.

Kultainen vessa Ersfjordstranda beachilla. Pissaaminen on jopa ilmaista. Saman suunnittelijan toinen vessa oli myös ihan lähellä.

Tänne me vielä tullaan uudestaan seikkailemaan 😍

Jos sinulla on Lofooteilta tai muuten Norjassa paikkoja missä kannattaa käydä niin kerro.