Kiitos, kun jaat eteenpäin!

Ténérén ja mun neitsyt reissu. Teimme meidän neitsyt reissun Suomessa ja kilometrejä tuli ruhtinaalliset 2600km. Ja sää oli mitä mahtavin seikkailuun kauniissa Suomessa!

Ténérén neitsyt reissu

Ténéré on kunnon reissupyörä!
J osti sellaisen pyörän millä pääsee minne vaan. Ténéré 700 Rally Edition on uuden sukupolven seikkailupyörä, niin kuin sen esittelyssä sanotaan 😁

Ja pitihän sillä heti lähteä reissuun, neitsyt matkalle kun sopivat vapaat tuli ja ennen kuin J lähtee sillä Islantiin pariksi viikoksi. Olen ollut useita kertoja moottoripyörän kyydissä mutta en ole ollut reissussa eli ensimmäinen moottoripyörä reissu alkakoon!

Sinne minne nenä näyttää

Meillä ei ollut mitään suunnitelmia reissulle, mut silloinhan niistä tuleekin parhaimpia seikkailuja!
Tälle reissulle ei pakattu juurikaan mitään lämmintä vaatetta kun tämä kesä helli meitä kunnon lämmöllä. Tarvittiin vain muutamat kevyet kesävaatteet, bikinit/uikkarit, lädet, teltta, trangia ja hyttyskarkotin  ajokamojen lisäksi kun aurinkoa riitti koko reissun ja 25-30 astetta lämmintä joka päivä. Iltaa sekä hyttysiä varten varuiksi otettiin yhdet pitkälahkeiset ja -hihainen paita. Ruokaa otettiin vain hätävaralta pastaa, pesto ja pari tonnikalapussia koska päivällä pysähdyttiin johonkin lounaspaikkaan ja illan suussa käytiin kaupassa ennen leiriytymistä.

Ruoka oli keskivertoa lounaspaikoissa tai sitten vaan tottunut liian hyvään ruokaa sillä kulta lellinyt liian hyvällä ruualla. Meidän helppo ja nopea bravuuri on tonnikalapasta. Ja niin kuin aiemmin kertonut että kulta tekee usein meidän seikkailuilla, jopa vaellus reissuilla lammasta.

Kauppoja on aika hyvin alkumatkasta, mutta mitä pohjoisemmaksi menee niin sitä harvemmin ja pienissä paikoissa ne voi mennä jo hyvin aikaisin kiinni. Myös bensa-asemia ei ole pohjoisessa kauhean tiheästi joten reissua pitää vähän suunnitella sen mukaan.

Yksi pakollinen etappi itseasiassa oli mistä aloitettiin eli lähdettiin Tampereelta hakemaan mulle Rukan ajotakki.
Matkalla Tampereelle huomasin pari kertaa että mun huppari on kainalossa mytyssä, mutta kun oli niin lämmin ilma niin en sitä heti huomannut… onneksi alla oli siistit mustat rintaliivit 😉

Välillä  oli ajotakin alla vain bikinit. Tuli aika pian lämmin kun pysähdyttiin johonkin, mutta ajossa oli ihan sopiva.

Varusteet

J on saanut joskus Rukalta ajovaatteet kun lähti Mongoliaan 2015 moottoripyöräreissulle kavereiden kanssa. Hän on kehunut Rukkaa todella paljon ja pitihän mun saada myös Rukan ajotakki. Löysin Torista erittäin hyvä kuntoisen takin ja hyvin edulliseen hintaan. Takki istuu hyvin ja sen kanssa on helppo liikkua. Olen kokeillut liikkeissä useampia takkeja ja ne tuntuivat hyvin kankeilta. Housut ei ole Rukan mutta myös veden ja tuulen kestävät.

Linkki heidän Mongolian seikkailusta.

Mitä muuta: kypärä ja kengät mitkä suojaa sekä hanskat, mutta lisäksi suojaan kaulan esim. tuubihuivilla.
Sekä huomioin et jos on jotain nauhoja esim. hupparissa niin ne heiluessaan voi tuntua kuin ruoska jos hakkaa ihoa vasten. Ja sen että kaikki on hyvin kiinni tai taskuissa missä on vetoketju, sillä mulla lähti hupparin taskusta kasvomaski.

Pohjoista kohden

Pieni suunnitelma tehtiin eli lähdettäisiin kohti pohjoista idän kautta ja tultaisiin länsirannikkoa pitkin takaisin. Voisi myös piipahtaa pohjoisessa moikkaamassa J:n yhtä Mongolian reissukaveria jonka kanssa lähtee seuraavaksi myös Islannin reissulle.

J:n toiveena oli että mahdollisimman paljon hiekkateitä kun kerta on sellainen pyörä millä hyvä mennä maastossa kuin maastossa. Hiekkatiet ei ollut niin mukavia kuin J odotti koska oli kaksi päällä ja takana muutenkin painoa, yhteensä n.70kg (minä+kamat). Onhan se ihan eri yksin mennä hiekkatiellä kun nyt J joutui himmailemaan. Mutta onhan muutenkin pienet tiet paljon mukavampia mennä kuin isot päätiet.

Viihdyin todella hyvin takana kyydissä. Luotan J:n ajoon ja pystyin jopa välillä torkkumaan kyydissä nojaten meidän tavaroihin. Niistä tuli tosi hyvä selkänoja mulle.

Tykkäsin myös siitä kuinka näin niin paljon enemmän kuin auton kyydissä. Sitä jotenkin havainnoi enemmän ja tarkemmin. Mikä ihaninta oli niin tuoksut! Tuoksui puut, pellot, kasvit, asfaltti, lehmät, kalat, savusaunat, omenat, hyttysmyrkky, maalaiskylät…. hetken tuoksui myös lakritsa keskellä pientä metsätietä.

Kivenniemi

Lähdettiin Tampereelta kohti Jyväskylää pikkuteitä pitkin. Jämsässä pysähdyttiin kauppaan ja etsimään lähistöltä sopivaa rantaa missä voitaisiin yöpyä ja päädyttiin Kivenniemeen.

Parkkipaikalta jouduimme hieman kävellä kimpsujemme kanssa rantaan, mutta vastaan tuli ihana paikka mistä löytyi pieni hiekkaranta, nuotiopaikka, laavu sekä huussi. Myös polttopuita oli. Täydellinen paikka!

Pystytimme teltan, kävimme uimassa ja aloimme laittaa ruokaa.

Rannalla oli myös toinen pariskunta telttailemassa ja he kertoivat että olivat olleet jo yli viikon siellä mutta miksikäs ei koska olivat todenneet paikan täydelliseksi. Mieluummin siellä kuin kotona neljän seinän sisällä tälläisenä kesänä!

Söimme hyvin; perunasalaattia, makkaraa ja halloumijuustoa sekä hieman viiniä. Juttelimme nuotiolla pariskunnan kanssa ja nautimme lämpimästä yöstä aamutunneille asti. Hyttysiäkään ei ollut sillä meillä oli Thermacell.

Aamulla herättiin virkeänä ja taas ihanaan auringon paisteeseen! Me nukutaan niin hyvin teltassa! On ihana herätä luonnossa ja kauniissa maisemissa! Sitä virkistyy heti kun kömpii teltasta ulos tai vaan että aukaisee oven ja jää makoilemaan vielä telttaa nauttimaan maisemista.

Rouskunhiekan uimaranta

Heräiltiin rauhassa sekä syötiin aamupuuro ja juotiin kahvit ennen kuin taas jatkettiin kohti itää.
J oli lukenut Facebook -moottoripyörä ryhmästä juuri että joku oli ajamassa kivalla harjulla (taisi olla Rasuanniemen harju) ja se sattui olemaan meidän yöpaikan lähellä ja matkan varrella.

Tultiin Rautavaaralle missä ei näkynyt ketään. Oli kuin olisi tullut aavekylään. Etsimme kaupan sillä tarvitsimme vain vettä iltaa varten sillä söisimme lammasta illalla minkä J oli ottanut pakkasesta mukaan. Siellä nähtiin ensimmäiset ihmiset. Oli jo alkuilta ja ajateltiin kysäistä paikallisilta hyvää yöpymispaikkaa. Nainen yritti kovasti auttaa mutta ohjasi meidät palolaitokselle missä olisi hänen mies ja arveli hänen osaavan auttaa paremmin meitä. Myös siellä oli palolaitoksella erittäin hyvää palvelua 😉 He kertoivat eri vaihtoehtoja mutta Rouskunhiekan ranta kuulosti meistä parhaimmalta ja suunnattiin sinne.

Nyt päästiin pyörällä melkein rannalle asti. Taas tulimme ihanalle rannalle. Rannalla oli nuotiopaikka ja huussi.

Vesi näytti jännän ruskealta.

Raatteentie

Aamupalan jälkeen lähdettiin kohti Sonkajärveä katsomaan miltä näyttää Eukonkanto rata näin Korona aikana. Jo toinen vuosi kun jäi Eukonkannon MM-kisat väliin 😔. Vuonna 2019 tulimme parini, Taisto Miettisen kanssa toiseksi kun hävisimme Liettualle 0,01 sekuntia. 

Matka jatkui kohti Raatteentietä

Raatteentie on n.20km pitkä sorapintainen yhdystie. Tie jatkuu vielä Venäjän puolelle. Rajalta lähdettiin takaisin päin ajelee ja etsittiin uusi reitti hiekkateitä pitkin pohjoiseen. Yritettiin matkan varrella etsiä joku kiva ranta mihin voisimme jäädä yöpymään ja vähän eksyiltiin välillä reitiltä etsiessä.

Rantaa ei löytynyt joten Googleen vaan seuraava lähellä oleva paikka ja sieltä uusi yritys.

Juntusranta

Tultiin sellaiseen paikkaan Suomussalmella kuin Juntusranta. Tämä oli erittäin pieni kylä eikä ihmisiä näkynyt missään. Näimme kyltin missä luki ”uimaranta” ja ajettiin sinne hyvin pientä polkua alas. Ranta oli kasvanut niin umpeen ettei sinne mahtunut pystyttää telttaa.

Katsoin rannalta ympärille puiden välistä ja näin vasemmalla pienen niemen. Muistin nähneeni hetki sitten kyltin missä luki ”venesatama” ja arvelin että niemi olisi se. Suunnattiin sinne ja sieltä löysimme juuri teltan kokoisen ja levyisen kohdan niemestä, täydellinen! Myös laituri oli ihan vieressä mistä päästäisiin uimaan.

Tehtiin tonnikala-pestopastaa ja oli niin hyvää, parempaa mitä oltiin yksi päivä syöty lounaaksi ravintolassa. (Niin nälkä ettei kerinnyt ottaa kuvaa.) Ulkona maistuu aina niin paljon paremmalta kaikki!

Rantaan tuli uimaan koiran kanssa nainen joka kertoi olevansa töissä Hossan luontokeskuksessa ja suositteli käymään Julma-Ölkyllä, tehdä vaikka veneretki sinne.

Aamupalaksi puuroa smoothien kera ja kahvia minkä jälkeen suuntasimme Julma-Ölkylle.

Julma-Ölkky

Julma-Ölkky on syvä kanjonijärvi. Järven pinta on n.244m merenpinnan yläpuolella ja on 42m syvä syvimmästä kohdasta.

Lähdimme veneretkelle. Julma-Ölkky oli kyllä mahtavan hieno ja karu paikka. Opas näytti kalliomaalauksia.

Jatkettiin matkaa kohti Kuusamoa ja matkalla päätettiin että lähdetään moikkaa Rovaniemelle J:n kaveria.

Hossan ja Kuusamon välillä oli paljon poroja liikenteessä joko yksin tai laumoissa ja niitä piti vähän väliä väistellä joten tarkkana saatiin olla. Myös Kuusamon ja Rovaniemen välillä oli poroja liikenteessä.

Rovaniemi

Tultiin Rovaniemelle ja käytiin vähän kylillä pyörähtämässä. Ukonilma yllätti, mutta onneksi oltiin terassilla suojassa.

Ténérén uusi penkki

Ténéré on muuten hyvä pyörä, mutta penkki hieman kova joten kaverimme vei meidät aamusta tutulle verhoilijalle joka oli paljon auttanut kaveria niin moottoripyöräpenkkien kuin moottorikelkkapenkkien kanssa.

Ténéré sai uuden fyllingin ja vähän geeliä J:n pepun kohdalle sekä saumoja korjailtiin niin että ne ei paina mun peppua.



Penkki sai myös hienon keltaisen vauhtiraidan.

Palvelu oli aivan mahtavaa ja taidokasta!
Suosittelen lämpimästi Lapin verhoiluliikettä!

Todella hyvä palvelu Lapin lisän kanssa! Eskimo oli maistuvaa, mutta lotosta ei tällä kertaa tullut mitään.

Kesäkahvila Liina

Vierailtiin ihanan Terhin kesäkahvila Liinassa. Kekkonenkin on kahvitellut siellä aikoinaan. Kahvilassa toimii myös kotimuseo ja sieltä saa ihania mettäkakkoja sekä poropiirakkaa syötiin 😋

Illalla syötiin vielä kaverimme tekemiä erilaisia pizzoja. Ne oli parhaimpia pizzoja mitä ikinä oltiin syöty! Kaverimme tekee pohjan jollain erikoisella reseptillä ja se oli niiiiin maukas herkkutäytteineen!

Kalajoki

Kalajoki oli myös erittäin hiljainen kaupunki ja ihmeteltiin sitä. Lähdettiin suunnistaa Hiekkasärkille missä yövyttäisiin. Sinne kun päästiin niin alkoi meno. Se oli kuin pieni kaupunki hotelleineen, ravintoloineen ja vaikka minkälaista aktiviteetti paikkaa oli siellä täällä sekä ihmisiä vaikka kuinka. Perältä löytyi leirintäalue mikä oli ihan täynnä ja juuri tuli kyltti että ovat täynnä. Onneksi eräs pariskunta kysyi että sattuisiko olemaan telttapaikkoja vielä ja niitä oli just pari eli mekin vielä mahduttiin.

Leirintäalue oli tosi iso, viihtyisä ja siisti. Ja aivan rannan tuntumassa. Etsittiinkin mahdollimman läheltä rantaa meille telttapaikka ja silti oli huoltorakennus ihan lähellä. Rantaa riitti vaikka kuinka pitkälle ja se oli todella upea dyyneineen!

Alettiin pystyttää leiriä ja heti naapurit tulivat toivottaa tervetulleiksi ja juttelemaan. Aivan mahtava ilmapiiri!

Alueella oli ravintola, Surffari missä oli iltaisin livebändi.

Käytiin muualla alueella myös pyörähtämässä potkulaudoilla. Ihanan lämmin yö oli taas.

Yyteri

Nyt kun Kalajoen hiekkasärkät yllätti näin positiivisesti niin ajateltiin vielä käydä kattoo Yyterin leirintäalue.
Siellä oli myös hyvin täyttä, mutta mahduttiin vielä sekaan.

Leirintäalue ei oikein säväyttänyt, mutta rantahan oli aivan mahtava, ehkä hienommat hiekkasärkät kuin Kalajoella.

Seikkailu takana

Kotiin lähdön aika… onhan se ihana tulla kotiin mutta kyllä sitä vaan viihtyisi reissussa, varsinkin kun on tälläinen kesä! Kotiin tultua olisi tehnyt mieli pystyttää takapihalle teltta ja nukkua siinä suunnitellen jo seuraavaa seikkailua 😎

Ténéré ja J lähtevät seuraavaksi Islantiin. Täältä pääset seuraamaan heidän seikkailuja.

Kiitos, kun jaat eteenpäin!