Seikkailun täyteinen loma Rukalla moottorikelkkaillen

Kiitos, kun jaat eteenpäin!

||Tämä postaus sisältää affiliatelinkkejä ||


Vihdoin se päivä kun Rukan loma koitti! Loman kruunasi vielä se että kaverimme ilmoitti että saadaan lainaksi hänen serkulta kaksi ihan huippu sportti moottorikelkkaa 😅

Seikkailun täyteinen loma Rukalla moottorikelkkaillen

Ajopäivä Rukalle

Päästiin lähtee ajelee Rukalle puolen päivän aikaa pakkailujen takia. Tavaraa oli ihan valtavasti! Neljän ihmisen vaatteet, sukset, sauvat, laskettelu kamat ja kaikilla monoja joka lähtöön sekä kypäriä mitkä vei paljon tilaa autosta. Autoa pakatessa kavereiden pihassa päädyttiin jättää sukset pois koska kaikki ei mahtunut. Päädyttiin tähän ratkaisuun koska saadaan lainaksi pari moottorikelkkaa niin ajateltiin että niiden kanssa tulee enemmän ajeltua.

Matkaa Kirkkonummelta suoraan Rukalle tulee 857km eli n.10h ilman pysähdyksiä. Ensimmäinen pysähdys oli Espoossa missä vähän lisää tavaraa kyytiin ja siitä Vantaalle missä vaihdettiin auto ja lisää pakkaamista.

Pitkällä ajomatkalla hyvä kuunnella vaikka kirjaa niin matka menee nopeasti.

Pysähdyttiin muutaman kerran lyhyitä pysähdyksiä ja Oulusta saatiin moottorikelkat matkaan mukaan peräkärryyn pakattuna.


Heinäsirkka ja SkippyDoo

1.Päivä, maanantai.
Moottorikelkkailulla alettiin tietysti.

Lähettiin porukalla kelkkailee. J oli käynyt lainaamassa kartan ja kysyi mitä reittejä suosittelevat.
Pojat oli valinneet kelkkansa, J SkippyDoolla ja toinen valitsi Heinäsirkan (nimeän aina kaiken 😆).

Olin hyppäämästä J:n kyytiin kun J sanoi et mä hyppään ensin puikkoihin 😳 Ihana mies ❤️ Olihan se ihan mahtavaa! Varsinkin kun tulomatkalla sain kuulla et tämä kelkka ei ole hyvä kahdelle ja siitä vähän pahoitin jo mieleni ettei kaikki päästä yhtä aikaa eli minä olisin se ylimääräinen pyörä. Ajattelin että tietysti kaveri-pariskunta menee aina sillä mihin mahtuu kaksi ja J menee yksi paikkaisella ja minä keksin omaa tekemistä… Aamupalalla jo mietin et lähdetäänkö oikeasti kaikki kelkkailee mut kukaan ei ilmoittanut mitään jaosta niin ajattelin että tehdään ”koe ajo”.

Jännitti todella paljon, mutta silti olin ihan täpinöissä! Mahduttiin ihmeen hyvin peräkkäin moottorikelkan selkään. Onneksi oon niin kompakti 😄

Matkan varrella pysähdyttiin kodassa syömään makkarat. Siellä eräs pariskunta suositteli että käytäis Kuntivaarassa edes takas. Kuntivaara on lähellä Venäjän rajaa. Aivan mahtavan kauniit maisemat jo matkalla huipulle!

Ensimmäisenä päivänä ajettiin 135km ja ajoin siitä suurimman osan 💪. J otti takaata välillä ohjat käsiin, varsinkin loppumatkasta kun peukalo alkoi väsyä kaasun painamisesta.

2.Päivä, tiistai.
SkippyDoo pajalle.

Aamulla SkippyDoo ei lähtenyt käyntiin 😩. Pähkäiltiin miksi ja tajusin että olin sen sammuttanut pakki päällä. Soitettiin myös omistajalle ja hänkin rauhoitteli poikien kanssa ettei se siitä johdu. Päädyttiin viemään SkippyDoo pajalle.

Ystäväni kanssa käveltiin mökiltä Ruka kylälle sillä aikaa kun pojat lähti viemään SkippyDoota pajalle. Suoraan mökiltä hiihtolatuja pitkin kylälle tuli matkaa 1,7km.
Tullessa hakivat meidät kylältä. Vietettiin rento loppu ilta mökillä.

3.Päivä, keskiviikko.
Pyhän Jyssäys.

SkippyDoo kunnossa ja pojat lähtivät aamupalan jälkeen kahdestaan kohti Sallaa. Nyt pääsivät kunnolla ajamaan ilman että joutuivat jarruttelee meidän takia. Kyydissä ei ole niin helppoa olla kun oikein kovaa ajaa. Nämä kelkat kun kiihtyy ihan hetkessä 100km/h 😅

Kaverini kanssa lähdettiin kiertää Pyhän Jyssäys mikä on 7km pitkä rengasreitille. Kerittiin noin puoleen väliin kun pojat soitti. Olivat päässeet n.50km ajaa kun olivat pysähtyneet vaihtamaan kelkkoja keskenään ja taas SkippyDoo ei startannut 😫. Ei auttanut muuta kuin lähteä pelastaa pojat ja SkippyDoo toisen kerran pajalle.

Pidimme Salen pihalla kärryä koska mökille oli niin kova nousu ettei kärry välttämättä tulisi pihaan asti kelkkojen kanssa. Lähdettiin ystäväni kanssa hakemaan kärry ensin.


Ensimmäisessä kärryssä oli numerosarjalla oleva lukko eli ei meidän kärry. Toiseen kärryyn meni avain mutta ei auennut…. kun ystäväni oli jo hakenut mies-apua niin olin löytänyt toisen saman näköisen avaimen millä jopa lukko aukesi 😂

Jaettiin J:n kanssa sijainti minkä avulla meidän ystäväni kanssa oli helppo navigoida pelastamaan pojat.
Onneksi olivat pysähtyneet tienvieressä olevalle levähdyspaikalle mistä oli helppo napata SkippyDoo kyytiin.

Vaikka hieman takapakkia ollut reissussa niin osattiin viettää erittäin hyvä ja rento ilta!

4.Päivä, torstai.
Päiväreissu Sallaan.

Edelleen SkippyDoo pajalla.
Ystävä pariskunta tykkäävät lasketella ja sanoivat et he lähtevät mäkeen ja meille jää Heinäsirkka jos ei lähdetä heidän mukaan. Lähettiin J:n kanssa kahdestaan Heinäsirkalla Sallaan minne on n.92km.

Päästiin lähtee 10 aikaa matkaan. Päiväreissua varten pakattiin mukaan lisä paita/takki, pipo, makkaraa, sinappia, tulentekovälineet, sytytyspaloja, paperia, Leatherman ja pari vesipulloa. Muuta ei kelkkaan mahtunut eikä haluttu ottaa reppua selkään.

Taas J usein sanoi että ajaisin ja jonkin verran ajoinkin, mutta tänään nautin enemmän kyydissä. Heinäsirkassa oli parempi ja pidempi penkki missä oli tosi hyvä istua vaikka J ajoikin enimmäkseen kovaa, mutta ajaa niin hyvin että pystyn vaan nauttia vauhdista rennosti.

Rukan päässä noin puolet matkasta oli vähän asutusta siellä täällä ja ajettiin välillä tien lähellä, mutta Sallan päässä ei ollut ristinsielua. Se oli mahtava fiilis kun maisemat oli niin kauniit ja aurinko paistoi. Alku matkasta tuuli kovasti ja satoi lunta. Myös loppu matkasta tuuli ja suo-osioilla oli kauniin näköistä kun tuuli pyöritteli lunta.

Pysähdyttiin matkalla sen verran että vaihdettiin kuskia ja otettiin muutama kuva. Matkaan meillä oli mennyt n.3h.
Ihan Sallan päässä pysähdyttiin kodalle paistamaan makkarat.

Käytiin tankkaamassa ja valmistauduttiin kotimatkaan, mökille. Respassa bensaa maksaessa alettiin juttelee erään kelkkailijan kanssa ja hän oli myös Ruka-Salla-Ruka päiväreissulla ja suunnitteli menevänsä takas itä-reittiä. Oli tullut myös länsi-reittiä. Respasta myös suositeltiin sitä koska sitä ajetaan vähemmän ja siksi voisi olla tasaisempi, vaikka vähän pidempi. Kertoi myös ettei sitä reittiä hoideta. Antoi kartan ja kertoi vähän reitistä.

Reittejä sinne tänne ja paniikki

Lähdettiin itä-reittiä ja kello oli n.15 mutta ajateltiin että vaikka reitti vähän pidempi niin keritään hyvin valoisaan aikaan mökille.

Yhdessä kohdassa lähdettiin väärään suuntaan ja kun oltiin tarpeeksi pitkään, yli 10km ajettu todella kapeaa polkua mikä oli vielä todella vuoristorataa trampoliinilla, niin alettiin miettiä et ollaankohan reitillä. Sillä polulla ei edes ollut mikään helppo kääntää kelkkaa ympäri. Ajettiin vielä hetki ja tultiin kodalle missä katottiin karttaa ja todettiin että ollaan ihan väärässä suunnassa 🙈. No ei kun takas samaa pomppusta reittiä, yhteensä n.20km sitä pätkää.

Päästiin reitille ja reitti oli hyvä. Hetken päästä loppui merkit mutta reittejä lähti sinne tänne. Lähdettiin yhtä ja todettiin hetken päästä ettei voi olla oikea. Käännyttiin ja hetken päästä tultiin y-haaraan ja pähkäiltiin että kummastas me tultiin. Vähän säikäytti kun tajus miten helppoa hävittää reitti keskellä tuntematonta metsää, mutta molemmat samaa mieltä reitistä ja päätettiin kääntyä seuraavasta toiselle reitille mikä oli aiemmin yksi meidän vaihtoehto.

Sitä ajettiin pitkän pätkää kun tajuttiin että se vaan pienenee ja näyttää siltä ettei siitä ole monikaan ajanu vähään aikaan. Päätettiin taaaas kääntyä… J käänsi kelkkaa edes takas, mutta ympärillä oli paljon lunta niin kelkka pakittaessa ”uppos” lumeen. Hienosti J sai kitkuteltua sen sieltä takas polulle, tietysti vähän autoin 💪

Päästiin tielle mikä ylitettiin joskus aikoja sitten. Tie oli aivan peilijäässä ja näki ettei sillä tiellä juurikaan kukaan aja.
Nyt alkoi huolestuttaa! Väsy alkoi painaa, ehkä vähän nälkäkin sekä se turhautuminen. Katoin ympärille ja aloin panikoimaan kun mietin että pitäisi lähteä taas tuonne erämaahan missä ei ole ristinsielua, mutta sitäkin enemmän menee kelkkareittejä ristiin rastiin.

Kello oli jo 17 ja mulla akku puhelimesta ihan finaalissa. J:llä oli onneksi enemmän. Sanoin etten lähde enää ettimään sitä oikeaa reittiä vaan lähen takas Sallaan. Päätettiin että mennään sinne koska siitä takas oli kunnon merkitty reitti.

Lähellä Sallaa mistä oli vasemmalle n.90km Rukalle ja oikealle 2km respaan mistä saisi jotain syötävää, niin päädyttiin syömään.

Saatiin syötävää ja sain puhelimen hetkeksi lataukseen. Edelleen panikoin koska kello jo paljon eikä keritä mökille ennen pimeetä. Vaikka sain vähän ladattua puhelinta niin pakkasessa se hyytyy pian eli jos jotain kävisi niin meillä ei ole millä soittaa apua. Entä minne me soitettaisiin apua kun mitään eikä ketään ole lähellä. Äsken jo sain tuntumaa valoisalla kuinka helposti olet eksyksissä kun poikkeat reitiltä. Tiesin myös että tuuli on pöllyttänyt lunta reitille eli reitti voi olla jostain kohdin vähän peitossa ja näetkö sitä pimeässä kun päivälläkin esim. jäällä välillä reittiä vaikea nähdä. Oon kuullu että noissa moottorikelkoissa on tosi hyvät valot, mut nyt sekään ei mua rauhoittanut. Eikä muisto SkippyDoon temppuiluista helpottanut koska nyt mietin vaan että jos Heinäsirkka hyytyy matkalle niin siellä sit ollaan pilkko pimeässä.


Osa merkeistä voi olla pimeällä aika vaikea nähdä, varsinkin jos ”heijastin” 
puuttuu roikkumasta.

Harmitti, vitutti ja pelotti! Halusin olla seikkailu henkinen ja lähteä takas mökille, mutta joku sisällä sanoi että liikaa riskejä. Onneksi J sanoi että ehkä olen oikeassa ja vuokrataan tupa. Sallatunturin tuvat omistaja (luultavasti) kuunteli tätä meidän pähkäilyä ja sanoi että antaa meille edullisemmin tuvan. Hintaan kuului petivaatteet, pyyhkeet, polttopuut ja oli sauna. Kiva ja siisti tupa!

Hyviä mökkivaihtoehtoja löytyy myös täältä.

J:n motto: mieluummin överit kuin vajarit ja minä rauhallisempi seikkailija ja balanssin hakija 😆. Onneksi me tasoitetaan toisiamme 💞

Kiitos Sallatunturin tuvat!!

3.Päivä, perjantai.
Takas Rukan mökille.

Aamulla palautettiin avain ja syötiin aamupala. Tankattiin vielä tankki täyteen ja matka jatkui kohti kotia möksälle. Pakkasta oli yli -20c mutta aurinko lämmitti niin että lähtiessä mittari näytti auringossa, suojaisassa paikassa +13c

Sää oli mitä mahtavin ja takas päin matka tuntui niin paljon lyhyemmältä.

Matkaa/ajoa yhteensä tuli Ruka-Salla-Ruka n.248km (1.pvä: 151,4km, 5,33min 2.pvä: 96,44 2,45min)

Mökille tultaessa meille oli laitettu sauna lämpenemään ja potut oli porisemassa 😍

Ystävät lähtivät Posion reitille Heinäsirkalla kun oltiin palattu takas. Iltapäivästä päikkäreiden jälkeen lähettiin vielä Rukan ympärysreitti heittää. Ystävät olivat hakenut aamulla SkippyDoon pajalta niin lähdettiin sillä ja sen jälkeen lähdettiin vielä ystäviä vastaan Posion reitille. Paras reitti tällä reissulla.

6.Päivä, lauantai.
Vielä vähän kerkee ennen kotiin lähtöä.

Suunnitelman mukaisesti ”siirrettiin” ystäväni kanssa kelkat Salelle missä kärry. Lähettiin Rukan ympärysreittiä pitkin mikä päättyy Salelle, koska se oli kivempi pätkä kuin teitä myöden, vaikkakin paljon pidempi.

1/3 matkasta tuli vastaan pitkä ja hyvin jyrkkämäki mikä oli hyvän leveä mutta ylhäältä ihan jäässä. Ei kun kaasu pohjaan ja piti toivoa parasta! Onneksi ystäväni jäi alas odottaa, eikä lähtenyt heti perään, sillä pääsin kyllä nyppylän päälle mutta kelkka pysähtyi siihen eikä saanut enää pitoa. Samassa tajuan että 250kg painava kelkka lähtee menee vauhdilla taakse päin vaikka painan kaasua pohjaan tai yritän painaa jarrua. Meni aika haipakkaa alas monta metriä, puoleen väliin mäkeä ennen ku taas sai pitoa. Toivoin vaan etten törmää ystävääni tai mihinkään muuhunkaan. Toivoin että ystäväni olisi laittanut pakin ja uskaltanut lähteä pakittaa alta pois.  Ja onneksi kelkka ei lähtenyt kääntyy sivuttain vaan sain pidettyä sen suorassa mäen suuntaisesti, nimittäin silloin oltais SkippyDoon kanssa tultu ehkä pyörien alas koko mäki. Miten paljon sitä kerkee miettiä niin lyhyessä ajassa!

Huh, pysähtyi! Mitäs nyt?! Rinne niin jyrkkä etten uskalla alkaa kääntää kelkkaa koska edelleen vaara et kelkka kaatuu kyljelleen. Ystäväni onneksi suht kaukana alhaalla et saattaisi ainakin selvitä pois alta. Katoin ympärille et pystyisinkö ajaa metsään missä turvallisempaa kääntää. Vai pitäisikö lähteä varovasti pakilla alas päin mutta edelleen vaara et kelkka lähtee luisuu ja kääntyy kyljelleen.

Kyllä sitä taas kerkesi miettiä pienessä ajassa vaikka mitä! Siinä miettiessä tuli pelastus ja nyppylän päälle oli tullu muutama kelkkailija ja onneksi sen näköisiä että heillä hieman enemmän kokemusta kuin meillä. Kolme kelkkailijaa tuli alas ja saivat parkkeerattua kelkkansa turvallisesti rinteeseen. Ensimmäinen tuli mun luo ja kikkailtiin hänet kelkkani selkään ja samalla painaen jarrua. Hän sai onneksi SkippyDoon turvallisesti nyppylän päälle ja toinen kelkkailija otti ystäväni Heinäsirkan haltuun sekä turvallisesti nyppylän päälle.

Jatkettiin matkaa mut heti tajusin ettei kaikki ole kunnossa. SkippyDoo kevyesti kolisi ja resonoi. Vieressä meni onneksi tie ja jatkettiin reittiä eteen päin toivoen että tulee kohta mistä päästään tielle koska nyt tällä kertaa meidän pitää soittaa miehet pelastaa meidät. Jaoin sijaintini J:lle ja he navigoi meidän luokse sen avulla. Ei uskallettu lähteä pidemmälle koska jos kelkka myöhemmin vaikka hajoaa niin silloin ollaan keskellä metsäreittiä ja Salelle vielä 2/3 osa matkaa.

J tuli ja kävi ajaa SkippyDoota eikä huomannut mitään kolinaa. Päätettiin että J lähtee sillä Salelle ja mä otan Heinäsirkan. Salella helpompi siirtää kelkat kärryyn. Ystävä pariskunta tuli autolla Salelle.

Kelkkojen palautus Oulussa

Jännitti aika paljon mitä omistaja sanoo kun testaa SkippyDoota ja tutkii mikä siihen tuli. Taas rauhoitteli ettei siinä mitään vakavaa voinut olla ja pian selvisi että kelkka saatiin kuntoon kun vaihtoi variaattorin hihnan.

Mietin jo mielessä että mulla ja SkippyDoolla ei tainnut oikein kemiat kolahtaa ja omistaja sitä mieltä ettei mun takia uskalla enää lainata, ainakaan mitään sportti kelkkoja. Mutta kaikesta huolimatta pahoitteli että näin sattui käymään eikä mikään meistä johtuvaa. Oli iloinen että me oltiin onnellisia kun päästiin hurjastelee näin mahtavilla moottorikelkoilla. Lupasi vielä jatkossakin lainata/vuokrata kelkkoja 😄

Katsoi kelkan tiedosta että sillä oli ajettu 183km/h. Itse oli ajanut 189km/h parhaimmillaan. J oli siis päässyt leikkimään kunnolla 😅


Seuraavan reissun kelkat 🤔

Miten paljon rahaa meni:

Rahaa meni neljältä hengeltä n.2750€ yhteensä.

  • mökki, Rukan pohjois puolella
  • kelkat
  • ruuat
  • juomat
  • polttoaineet
    Saatiin HUS:in mökki  ja kelkat halvemmalla kavereiden kautta.

+Sallan reissu J:n kanssa:
Tupa 120€ + ruuat + juomat = vajaa 200€

Eihän me muuta oikein keretty kuin moottorikelkkailla


Mulla tuli 480-490km moottorikelkan kyydissä/ajoa eli n.16,5h 

Aamulla herättiin aina rauhassa ja syötiin hyvä aamupala. Alkuillasta oltiin mökillä ja tehtiin hyvää ruokaa yhdessä, saunottiin, polteltiin takkaa ja muutamat lasit viiniä ja Minttukaakaota sekä ihanasta seurasta nautittiin 😍

Lue täältä Ahvenanmaa seikkailusta.


*Tämä postaus sisältää affiliatelinkkejä. Mikäli päädyt ostamaan tuotteen affiliatelinkkini kautta, saan siitä rahallisen komission. Komission avulla ylläpidän tätä blogia. Linkin klikkaaminen ei aiheuta sinulle kuluja eikä minulle tuloja, joten voit rauhassa tutustua tuotteisiin ja miettiä ostopäätöstäsi. Suosittelen vain niitä tuotteita, joita olen itse käyttänyt tai käytän parhaillaan. Mielipiteet tuotteista ovat 100% omiani.

Kiitos, kun jaat eteenpäin!

Yksi vastaus artikkeliin “Seikkailun täyteinen loma Rukalla moottorikelkkaillen”

Mitä mieltä olet, kommentoi.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.