Viikonloppu Hangossa – Maastopyöräilyä ja telttailua

HANKO! Ihana kotikaupunkini!
Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, mikä on tunnettu Hangon Keksistä ja auringosta. Hanko on aina ollut kesäkaupunki, mihin tulee alkukeväästä jo paljon veneilijöitä ja purjehtijoita.
Hanko on tunnettu Hangon Regatta tapahtumasta, mikä on purjehduskilpailu, mutta vetää myös paljon muitakin ihmisiä juhlimaan Regattaa, vaikka eivät tietäisi mitään purjehduksesta, useimmat eivät edes tiedä, että se on purjehduskilpailu tapahtuma.
Nyt toisena isona tapahtumana on ollut Poker Run, mikä on taas kaikkien tiedossa, että siinä kilpailee nopeat formula veneet. Tosin tämä oli viimeistä kertaa viime vuonna, 2023.

Viikonloppu Hangossa – Maastopyöräilyä ja telttailua

Hanko

Hanko on kolmelta suunnalta meren ympäröimänä. Ominaista Hangolle ovat merenrannat ja eritoten hiekkarannat, joita kaupungissa on yli 30 kilometriä.
Hankoon kuuluu myös suuria saaria esim. Russarö, Bengtsär ja Kadermo.

Väkiluku on nyt reilu 7700. Silloin kuin asuin Hangossa, meitä oli parhaimmillaan n.12 000. Muistaakseni kun muutin Helsinkiin lukioon, niin silloin oli n.10 000.
Tällä hetkellä Hangossa asuu myös paljon kakkosasunnon ostajia (enimmäkseen) pääkaupunkiseudulta.

Vähän yli puolet puhuu suomea ja vajaa puolet puhuu ruotsia.

Hangosta Viroon on vaan n.70km.

Ensimmäinen pyöräilypäivä

Ekana päivänä mentiin hangon helppoja havupolkuja ja nautittiin kaverini kanssa, joka lähti oppaakseni. Hän on muutaman vuoden ajellut ristiin rastiin, niin tuntee Hangon polut kuin omat taskut 🙂
Joitain polkuja olen ajellut Hangossa, mutta on niin ihana mennä vaan toisen perässä kun ei tarvitse yhtään miettiä suuntaa tai polkuja. Pyyntöni kaverilleni oli vaan, että helppoja fiilistely polkuja.

Ilma oli hieman pilvinen, mutta lämmin ja aurinko välillä ihanasti paistoi sekä lämmitti.
Ei lähdetty hakee kilometrejä ja kovaa aikaa, vaan fiilisteltiin maisemia eli ajeltiin rauhassa ja pysähdeltiin välillä.



Polkujen jälkeen suunnistettiin Bravakseen, missä Kirkkonummen ystäväni, Mikko Kartano esiintyi.

Hangon kärkeen päin tultaessa sää muuttui paljon. Meri sumu oli vallannut kaupungin. Se oli kaunista ja niin mysteeristä.






Bravas ja Mikko Kartano



Mystinen merisumu


Matkalla näkyi muutamia kauriita, jotka ei ollut moksiskaan meistä.

Kello oli jo kääntynyt iltaan, Hanko painunut merisumun uumeniin ja minun pitäisi lähteä vielä etsimään hammock yöpaikkaa itselleni…
Olimme kaverini kanssa sopinut, että kävisin hänen luona suihkussa pyöräilyn päätteeksi, minkä jälkeen alkoi hieman ramasee päivä ja kaverini alkoi puhua itse tehdystä pizzasta, hmm! Vaikka en ole pizzan ystävä niinkään, mutta itse tehty pizza on kyllä hyvää!
Ja niinhän siinä kävi, että jäin kaverin luokse syömään pizzaa muutaman oluen kera sekä nukuin hänen luona.
Hyvää tässä oli se, että päätimme lähteä vielä seuraavanakin päivänä pyöräilee, vähän eri maisemiin missä en ole ollut pyöräilemässä, saati sitten muutenkaan pitkään aikaan. Tämä osa ei ole niin turistien tiedossa, mutta täällä vietin paljon nuoruudessa aikaa.
Turistit keskittyy enemmän Casino-makasiini alueelle, missä myös paljon huviloita sekä suosituimmat rannat.

Toinen pyöräily päivä

Toinen päivä mentiin paljon teitä pitkin, sillä tämä päivä oli enemmänkin “vanhojen aikojen” -muistelupäivä. Olisi myös ollut mahdollisuus mennä hieman teknisempää pätkää, mutta oli liian märkää minulle sekä näin alku keväästä en vielä ole valmis tekniseen pätkään 🙂
Ehkä ensi kerralla olen valmis!



KONE





Lappohjaan telttailee

Toisena päivänä käytiin katsomassa paikka mihin pääsisi autolla lähelle ja voisi yöpyä autossa tai telttaillen/riippumattoillen.
Vaikka päivä oli edelleen pilvinen, mutta ei niin sumuinen, halusin jäädä vielä yöksi Hankoon joko telttailee tai riippumaan. Kysyin ystävältä haluisiko hän lähteä seuraksi ja hän suostui.

Emme lähtenyt siihen mitä kävimme katsomassa, vaan valitsimme Lappohjan rannan.

Täktomin tiellä näimme hienoja sonneja.

Kuulin ihanan jutun näistä sonneista kun he päättivät lähteä katsomaan maailmaa 🙂
Nämä asuvat rauhallisen Täktomin tien varressa ja olivat yhteis tuumin kerran päättänyt lähteä katsomaan ison tien menoa eli Hangon tien varteen, mihin on kumminkin matkaa useita kilometrejä sekä isosti metsää.
Siellä he rauhakseltaan katselivat menoa porukalla kun heidät haettiin takaisin kotiin. Hieman saattoi ohikulkijoita jännittää ohitta näitä isoja ja komeita sarvipäitä sonneja!

Ilta tuli nopeasti kun olimme pystyttäneet leirin ja syöneet valmiit pasta-ateriat. Oli keväisen viileä-lämmin ilma ja tyyni.


Aurinko paistoi heti aamusta. Aamu oli kaunis ja aivan tyyni!



Oli niin ihanaa juoda kahvia rauhassa, katsella sekä kuunnella muuttolintuja ja yleensäkin lintuja kun visertelivät teltan tuntumassa.
Meri oli niin ihanan tyyni!

Rannalla käveli koiran ulkoiluttajia satunnaisen harvakseltaan ja osa kyseli miten yö oli mennyt.
Tykkään tästä jutustelusta ohikulkijoiden kanssa, samalla kahvia juoden tai jo leiriä purkaessa.

Rannan puita

Nämä puut on aivan uskomattomia!
Miten ne voivat elää rannalla kun alta on lähtenyt jo maa aikojen saatossa ja juuret on esillä maan pinnalla?!
Toisessa päätä rantaa oli ihana kävellä ja katsella näitä uskomattoman hienoja puita ja ihmetellä miten ne kestää vuodesta toiseen.








Muutama kuva on ystäväni, Sakun ottamia.

Pyöräily aiheisia blogejani

Poronpolku -maastopyöräreitti

Pohjois-Italian road trip

Maastopyörä vai sähkömaastopyörä?

 

Seikkailu Guatemalassa, Semuc Champey

Reippureissu alkoi (-22) Meksiko Citystä pitkin eteläistä rannikkoa kohti Guatemalan rajaa. Kolme viikkoa nautittiin Tyynenmeren aalloista ja lämmöstä.
Guatemalan puolella nautittiin enemmän vuoristosta ja upeista maisemista vajaa pari viikkoa, kunnes palattiin takas Meksikon puolelle tapaamaan ystäviämme.
Ystävien kanssa “lomailu” on loppunut Meksikon turisti osassa eli Cancunissa, Holboxissa ja Playa del Carmenissa ja haluttiin vielä lähteä Guatemalan puolelle, koska se jäi kesken. Loppu reissu oltiinkin Guatemalan puolella.
Guatemala hurmasi meidät niin, että sinne haluisin päästä vielä uudelleen!

Seikkailu Guatemalassa, Semuc Champey

Semuc Champey 19-22.2.22

Otettiin matka Semuc Champeyhin Floresista, hotellimme vastapäätä olevasta matkatoimistosta edellisenä päivänä.
Aamulla 7.45 tapaaminen hotellimme edessä ja siitä yhdessä pari korttelia autolla. Meitä oli vain 4 turistia reissussa. Me maksettiin, pienen tinkimisen jälkeen vain 480 quatzelia yhteensä, mutta lähtöhinta oli paljon enemmän. 

Kuskimme tuli skootterilla vaimonsa ja n.1 vuotiaan poikansa kanssa. Poika lepäsi tyytyväisenä äitinsä sylissä ja joi äidin rinnasta maitoa. Äiti nousi kyydistä, nosti pojan rapulle seisomaan missä jatkoi hetken vielä imemistä. Kun äiti irrottautui pojasta, niin ei tullut huutoa, vaikka ruokailu jäi kesken. Hetken päästä äiti nosti pojan liinaan ja lähti huristelee skootterilla, kun me lähdimme kävelee autolle. Tilanne oli jotenkin absurdi, mutta myös niin luonnollinen.
Täällä reissussa kuulee hyvin harvoin lasten itkevän. Lapset on koko ajan iloisia ja perus tyytyväisiä. 

Matka jatkuu Floresista Semuc Champeyhin.
Semuc Champey on yksi kauneimmista paikoista Guatemalassa, keskellä viidakkoa.

Nyt on niin paljon tilaa et meillä kaikilla on oma penkkirivi. Reissussa on vain neljä turistia, kuski ja apupoika. Joutu apupoika vähän tekee hommiakin, vaikka ensin vähän naurahti kun joutui nousta penkistä. Vähän eri meininki kun paikallisissa busseissa.

Puolessa välissä matkaa selvisi ettei apupoika olekaan vaan apupoika vaan myös meidän bodyguard. Hänellä oli vyötäröllä ase ja pari lipasta.
Guatemalassa meillä ei ole ollut yhtään turvaton olo, sen jälkeen kun päästiin rajakaupungista pois. Meno on lepposan rentoa ja rauhallista sekä ihmiset erittäin ystävällisiä.

Matkan varrella oli joki, mikä ylitettiin lautalla. Mutta ei ihan millään tavallisella lautalla, sillä se liikkui kahdella perämoottorilla mitkä oli lautan ulkopuolella “koreissa”, mistä myös ohjattiin lauttaa.

Lanquin

Saavuimme pieneen Lanquin kylään, mistä jatkoimme pick-upilla alas laaksoon, keskelle viidakkoa. Kyydissä oli  muutama muu reppureissaaja, myös tytöt, jotka tulivat Floresista samalla kyydillä  ja saimme huomata että meidän yhteinen matka jatkuu vieläpä samaan majapaikkaan.

Majapaikkamme, Pachamaya Eco Lodge oli reilun 30min päässä erittäin huonoa ja mutkaista tietä vuoren rinnettä pitkin laaksoon. Muutaman kerran kuului kiljahduksia ja sydän hakkasi hurjasti koko matkan. Mietin jopa muutaman kerran, että taidan kävellä lähtö päivänä kylään mieluummin kun tulen pick-upin kyydillä, mutta silti jotenkin nautin siitä jännityksestä.






Ovi oli sillai kevyesti kiinni, parilla hakasella




Kuntosali

Maisemat oli niin upeat ja henkeä salpaavat, sen mitä niistä uskalsi nauttia matkan aikana. Ja se meidän majapaikka oli niin taivaallinen Cahabón joen varrella! Vaikka oli hyvin alkeellinen, mutta juuri sen takia se oli niin viehättävä.

Cahadón-joki ja Mirador

Ilta meni aika aamutunneille, sillä omistaja innostui tarjoamaan paikallista viinaa ja pelattiin korttia sekä tietysti tanssittiin ihanien rytmien tahdissa. Siinä iltaa istuessa omistaja järjesti meille aamuksi retken.

Aamupalan syötyämme omistajan ystävä tuli hakemaan meidät ja pyysi pukemaan vaan uima-asun eli bikinit sekä sellaiset kengät mitkä sai kastua. Hieman jännityksellä lähdin häntä seuraamaan kävellen ja hetken päästä olimme luolan suulla missä odotti n.10 muuta reppureissulaista.

Semuc Champey

Semuc Champey (jossa joki piiloutuu kivien alle) on luonnonmuistomerkki Alta Verapazin departementissa Guatemalassa lähellä Q’eqchi’ Maya -kaupunkia Lanquínissa.  Se koostuu luonnollisesta 300 metrin pituisesta kalkkikivisillasta, jonka alta kulkee Cahabón-joki.  Sillan huipulla on joukko porrastettuja, turkooseja altaita mikä on suosittu uimakohde. 

Paras ja suosituin tapa nähdä Semuc Champey kaikessa loistossaan on “El Mirador” -näkökulmasta.  Vaikka se on noin 45 minuutin kuuma ja ylämäkeen viidakkovaellus pysäköintialueelta, näkymät laaksoon ovat vertaansa vailla.

Ensin luolaan

Jokainen meistä sai kynttilän käteen, mikä oli meidän ainut valon lähde kun lähdimme luolaan (tai näin ainakin luulin…) missä Cahabón joki kiemurteli.

Luola ahdisti mua pimeydellään ja pelkäsin että meillä jokaisella sammuu kynttilät. Miten sit selviydymme?! Myös liukkailla luolan kivillä oli välillä vaikea tasapainotella.
Hetken päästä joki muuttui niin syväksi, että jouduimme välillä uimaan ja vieläpä kynttilä kädessä. Välillä menimme vesiputouksen läpi ja välillä “tiputimme” kapeasta reiästä itsemme alas pitkin vesiputousta, kohti tuntematonta eikä ollut varmuutta mihin sitä tippuu ja miten syvää siinä kohden on joki. Ja kynttilät vaan pieneni koko ajan.

Jonkun ajan päästä huomasin että puhelimeni oli tippunut kaulasta. Ainut paikka missä se on voinut tippua niin oli luolan pimein ja syvin kohta missä piti ihan kunnolla uida joessa.
Toinen oppaista kaivoi jostain otsalampun ja lähti sukeltelee, mutta ei löytänyt puhelinta.

Kun tulimme takas luolasta niin opas kertoi, että on yksi poika, joka tuntee luolan hyvin ja voi lähteä etsimään puhelintani, mutta se maksaa tietysti, ilman muuta! Sovimme hinnan, n.50€.

Luolan jälkeen lähdimme hiukan ylemmäksi, missä joki virtasi kovempaa ja laskimme sen renkailla, meidän majapaikan rantaan asti, missä virtaus väheni. Noustiin siinä kohden ylös ja kävelimme takas luolalle.

Renkailla meno oli alun jälkeen ihanan rauhallista ja rentoa. Vähän piti varoa ja kiertää kiviä, mitä opas ilmoitteli etukäteen sekä kummalta puolen pitää/kannattaa kiertää.
Juttelimme muiden kanssa liplatellessa jokea alas sekä juotiin kaljaa, mitkä opas oli “kehottanut” meitä ostamaan, ennen kun lähdettiin luolalta.
(Tästä ei ole yhtään kuvia, sillä puhelimeni oli luolan pohjalla, eikä tullut pyydettyä keneltäkään muilta kuvia joen laskusta.)

Lähdimme lounaalle. Lounas paikka oli tehty vuoren rinteen alas vaan pressuista ja pellistä ja siellä oli seisovapöytä mistä saatiin syödä niin paljon kun haluttiin. Kesken lounasta sain tietää että puhelimeni on löytynyt ja lähdin sitä hakemaan luolalta. Sinne kun pääsin, niin joku mies kertoi ettei sitä oltu löydetty, mutta poika on nyt lähdössä etsimään sitä toistamiseen ja haluaa lisää rahaa. Hieman siinä keskusteltiin asiasta, sillä mies paljasti kertomalla pankkikortistani, mikä paljasti että he ovat löytänyt puhelimeni. En ollut kertonut, että samassa pussissa oli myös pankkikorttini. Sanoin että voivat pitää puhelimeni ja pankkikorttini, sillä en usko että puhelimeni edes toimii koska se on ollut useamman tunnin joen pohjassa. (Reissussa aina pari pankkikorttia mukana ja olisin vaan kuolettanut sen kortin.)
Oppaan avulla sain puhelimeni ja pankkikortin sovittuun hintaan ja puhelimeni vielä toimi!

Mirador vuori

Sen jälkeen oli vuorossa patikoiminen Mirador vuorelle.
Märillä tennareilla lähdimme kapuamaan viidakkoista polkua ylöspäin apinoiden johdattelemana ja maisemat oli todella upeat!
Saavuimme luonnon kalkkikivi altaille. Vesi oli uskomattoman turkoosi. Altaita oli useampi peräkkäin missä uimme ja nautimme upeista maisemista.








Ihana oppaamme

Oli aivan uskomattoman mahtava päivä! Ja olin niin ylpeä itseeni sekä tyytyväinen että uskaltauduin lähteä luolaan!
Jännitystä ja seikkailua riitti koko päiväksi!


Kaakaopuu

Majapaikassa kasvoi kaakaopuita, joita saimme maistella.
Koostumus oli hieman ällöttävä, mutta tykkäsin mausta, joten en välittänyt koostumuksesta.

Kaakaopuu eli kaakao on trooppinen kasvi, joka tarvitsee kasvamiseen 25–28 c lämpötilan ja 1 000–2 000 millimetrin vuotuisen sademäärän. Kaakaopuu kasvaa luonnonvaraisena trooppisessa Etelä-Amerikassa ja viljeltynä kuuman vyöhykkeen kaikissa maissa. (wikipedia)

Kaakao on kaakaopuun siemenistä eli pavuista valmistettua raaka-ainetta, jota käytetään muun muassa suklaan ja kaakaojuoman valmistuksessa sekä tupakan lisäaineosana. Kaakaopuu kasvaa luonnonvaraisena trooppisessa Amerikassa ja viljeltynä kaikkialla tropiikissa.

Sana kaakao tulee espanjan kautta Mesoamerikan intiaanikielten (erityisesti mayojen kielen) sanasta kakaw. Kaakaoiden suvun Theobroma nimi tarkoittaa ”jumalten ruokaa”. (wikipedia) 

Lanquin

Kun oli aika jatkaa matkaa, mutta ei vielä tiedetty minne, nousimme takas kylään suunnittelemaan sekä selvittelee muutenkin kyytejä. Olimme niin pienessä kylässä, ettei sieltä joka päivä lähde kyytejä.
Uudet ystävämme lähti meidän kanssa ja päätimme jatkaa vielä yhteistä seikkailua.

Matka takas kylään oli ihmeellisen siedettävä, vaikka yhtä “vaarallinen” silti. Nyt se kutkutti ja pelotti sopivasti 😉


Grutas de Lanquin

Eräänä iltana lähdimme kävelee Grutas de Lanquiniin. Se on kalkkikiviluolajärjestelmä, joka sijaitsee n.1 kilometri Lanquínista länteen Alta Verapazissa. Luolan sisäänkäynnin lähellä on Lanquin-joki, joka kulkee 12km Cahabon-jokeen asti.





Lähdimme hyvissä ajoin ennen auringonlaskua, jotta keretään tutustua ensin luolaan, minkä jälkeen jäimme odottelee lepakoiden heräämistä kun auringonlasku alkaa.

Luola oli valtava ja teki suuren vaikutuksen. Luola jatkui pitkälle ja kaarteli sinne tänne. Mahtavat kalkkikivi muodostelmat esitti vaikka minkälaisia eläimiä ym. vain mielikuvitus oli meillä rajana.
Kävelyä vaikeutti hieman suuri määrä guanoa, joka on peräisin luolassa asuvista lepakoista.






Odotimme aikamme luolan suulla kunnes luolasta lähti tuhansittain lepakoita yöhön saalistaa. Näky oli uskomaton ja se ääni!

Tuhannet lepakot lähtee luolasta yhtä aikaa auringon laskettua.
Grutas de Lanquin

Aika sanoa hyvästit uusille ystävillemme ja meidän matka jatkuu Rio Dulceen!
Matka kesti n.6-7h.




Melkein koko matka oli hiekkatietä ja isoja pudotuksia heti tien vierestä. Kerran kuski oli huolimaton ja jarrutti liian myöhään eikä jarrut pitänytkään vaan liusuttiin ihan reunan lähelle suoraan nokka edellä. Silloin kerkesin vaan ajatella että nyt se on menoa!

Kerran pysähdyttiin vessaan vuoren rinteillä. Vessassa oli “pönttö”, mutta reikä meni suoraan alas vuoren rinnettä.



Rio Dulce. Matka jatkuu veneellä tästä 🙂

 

Täältä pääset lukemaan muut seikkailut Väli-Amerikassa ja Guatemalassa:
Seikkailu Guatemalassa, Flores ja Tikal
Seikkailu Meksikossa ja Guatemalassa, Chetumal-Belize
Meksikon seikkailu, Playa del Carmen ja Tulum
Meksikon seikkailu, Cancun ja Holbox
Seikkailu Guatemalassa, Antigua ja Guatemala City
Seikkailu Guatemalassa, Lake Atitlán 
Seikkailu Väli-Amerikassa, Guatemala – Tajumulco, Väli-Amerikan korkein tulivuori
Meksikon seikkailu, Salina Cruz
Meksikon seikkailu, Mazunte
Seikkailu Meksikossa, Chacahua
Seikkailu Meksikossa, Puerto Escondido
Seikkailu Meksikossa, Acapulco
Seikkailu Meksikossa, México City 

Tässä tiivitetysti seikkailu:
Ensimmäinen reppureissuni – Mitä ottaa huomioon? Mitä tekisin toisin… vai tekisinkö?

Miten selvitä ilman nettiliittymää ulkomailla? -Tässä 7 vinkkiä

 

Suomen road trip – pakuilua ja retkeilyä

Suomi ja meidän kaunis luonto!
Nautin niin paljon olla luonnossa sekä yöpyä siellä ja nyt on tarkoitus lähteä Ipsilläni eli pakullani tutustumaan uusiin paikkoihin Suomessa.
Mitä sen parempaa kuin kesä ja Suomen road trip!
Meillä on niin paljon upeita paikkoja ja niin kuin lukemasi jälkeen huomaat, että miten upean, erilaisen ja monipuolisen reissun saa järjestettyä meidän koto Suomessa.
Matkassa on myös teltta sekä hammock (riippumatto), mutta tarkoitus myös testata millaista nukkua pakussani.
Ja miten se toimii ns. kevyt retkeilyautona.

Suomen road trip – pakuilua ja retkeilyä

Ostin keväällä -23 ensimmäisen pakuni, Ipsin 🤍
Kesäloma alkoi mutta mitään suunnitelmia en oikein ollut tehnyt. Kaikkea kivaa kumminkin mielessä ja yksi niistä olisi seikkailu Ipsillä, johon olin jo jotain retkeilykamaa pakannut.

Edellisenä päivänä kun loma alkoi katoin Suomen säätiedotusta, että onpa pilvistä, mutta Vaasassa paistaa ainoastaan aurinko. No sinne sitten, sillä en ole ikinä käynyt Vaasassa ja siellä ainoastaan paistaa aurinko tällä hetkellä.
Laitoin Puskaparkki-ryhmään että laittavat mulle kaikki ihanat puskaparkit Helsinki – Vaasa välillä ja mielellään sellaisia missä pääsis vesistön lähelle.

Seikkailu alkakoon!


Kuuntelen usein autossa musiikkia ja välillä nautin vain hiljaisuudesta

Ténérén neitsyt reissu ja Suomen road trip moottoripyörällä.

Puskaparkit

Sain pian muutamia puskaparkkeja mitkä merkkasin googlemapsiin. Ensimmäinen oli jo Somerolla, ja kun en päässyt heti aamusta lähtemään vaan sen jälkeen kun olin hakenut pyöräni huollosta klo:17, niin Somero oli oikein sopivan matkan päässä.

Puskaparkki face-ryhmä on ollut todella hyvä, mistä oon saanut hyviä vinkkejä ympäri Suomen! Myös googlen kautta oon löytänyt hyviä paikkoja.
Mulle uutena sovelluksena on tullut park4night, mitä en ole vielä testannut.

Tänä vuonna puskaparkki-ryhmissä on kohuttu jonkun verran kun on tullut portteja useihin paikkoihin sekä siitä että nykyään kaikki paikat on enemmän roskaisia tai että kesäiltoina lähettyvillä asukkaat on alkanut valittaa metelistä (ei näille puskaparkki-ryhmässä olleille).

Kesä iltojen negatiivinen puoli on se, että porukka metelöi ja roskastaa.
On harmi että aina on niitä jotka pilaavat hienot asiat roskaamisella sekä asiattomalla käytöksellä!

Onneksi vielä löytyy ympäri Suomen hienoja paikkoja, myös sellaisia mihin lähelle pääsee autolla. Sekä pitkin eurooppaa löytyy, minkä takia otin lisäksi tuon park4naight sovelluksen mistä löytyy ympäriinsä puskaparkkeja.

Muita road trip:eja
Baltian road trip
Meidän road trip Sveitsi-Italia-Liechtenstein
Pohjois-Italian road trip

Puskaparkkien varustelu

Monesta löytyy vessat ja tulipaikat sekä jopa puutkin. Myös asuntoautoilijoille tärkeä harmaavesi tyhjennyspaikka.

Aiemmin on ollut muutamia paikkoja missä ollut maksu mutta tänä vuonna moni, ennen ilmainen, muuttunut maksulliseksi. Tämä on herättänyt paljon keskustelua sekä ne puomit. Paljon keskustelua, että onko kenelläkin oikeus vaatia/pyytää maksua.

Pääasia että niitä löytyy!
Nyt vaan kaikkien on muistettava muiden kunnioitus!! JA, mitä jaksat kuljettaa mukana sinne niin jaksat kyllä viedä mennessäkin eli EI roskasteta luontoa!!! Varsinkin jos haluat nauttia näistä paikoista ja luonnosta!!

Somero, Iso-Valkee

Puskaparkki ei ollut ihan isomman tien vieressä. Murjuntielle oli isommalta tieltä n.5km eli n.10min matka. Käännyin tieltä 280 Kaskintielle ja siitä Murjuntielle hiekkatietä pitkin.



Välillä nämä hiekkatiet tuntuvat todella pitkiltä kun odotat jännityksellä millainen paikka sua odottaa.

Vaikka on heinäkuun alku, niin ei ole yhtään hyttystä.
Iso-Valkee on kyllä puskaparkkeilijan unelmapaikka, sillä siellä on kaunis järvi, huussi, paljon hyvää tilaa vaikka millaiselle autolle (ei monelle isolle yhdistelmälle) ja vieläpä järven ympäri menee hieno luontoreitti.

Järvi on uskomattoman kirkas ja vesi oli lämmintä.



Hiidenlinna ja Sisumetsän seikkailupuisto, Somerniemi

Pysähdyin vain kahville täällä kun oli lähellä ja matkan varrella 🙂




Aina ei tiedä minne joutuu kun lähtee seikkailee 😉

Pori, Reposaari, Siikarannan camping

Kävin ensin kattomassa Googlen puskaparkki paikan mutta ei soveltunut hammockille tai teltalle enkä vielä ollut valmis nukkuu autossa. 


Tämä ei oikein soveltunut meille Ipsinkään kanssa, koska autokin olisi ollut liian lämmin, sillä ei ollut oikein minkäänlaista suojaa auringon porotukselta.

Sitten päädyin lähellä olevaan Siikarantaan. 





Nautin niin tästä seikkailusta sekä merestä!

Tykkäsin tosi paljon tästä leirintäalueesta!!
Se oli siisti, rento ja kotoisa sekä ne ihanat kalliot 😍
Mielestäni Siikaranta on kivempi kuin Yyteri.

Illallinen



Rantakäärme oli eksynyt aika kauas rannasta ja löytyi kuolleena huoltorakennuksen luota.




Aamulla alkoi sataa, joten en lähtenyt pyöräilee (ei innostanut tässä vaiheessa alkaa kuivattelee kamoja autossa) vaan pakkasin leirini samalla kun tein aamiaista ja katoin kartasta kivan näköisen paikan Porista, Vaasaan päin. Löysin Kristiinankaupungin!

Haapalaisen Wanha kauppa

Matkalla pysähdyin kahville ja munkille Haapalaisen wanhaan kauppaan, Ahlaisissa. Ihana paikka!
Tää on just sitä mitä haen Road tripiltä!
Rentoa menoa, rauhassa katsellen maisemia sekä nähdä ihania paikkoja ja asioita!



Ahlainen oli niin upea pieni kylä 😍
Tie meni aivan uskomattomien pihojen ohi sekä niin ihanaa merimaisema reittiä. 


Merikarvia, Krookani 

Seuraavaksi pysähdyin Merikarviassa, koska rakastan merta ja päivä oli liian ihana olla vaan auton ratissa. Ja mihinkä mulla kiire!



Kristiinan kaupunki

Kristiinan kaupunki vei mun sydämen!




Suunnistin kohti Pukinsaari Campig:iä


Leiri pystyyn ennen päivällistä, sillä sellaisia pilviä alkoi tulee taivaalle, että saattaa hieman sataa vettä.

Kokeilin tälläistä uutta valmisruokaa, mikä tuli nopeasti Trangialla.
Oli ihan syötävää mutta ainakin hieman suolaa piti lisätä ja ehkä jotain muutakin lisäisin…




Illasta tuli silti hieno


Aurinkokenno valot tuo ihanaa fiilistä alkuiltaan. Harvemmin ne on enää päällä yöllä, jos kommit vaikkapa vessaan. Otsalamppu oltava lähettyvillä sitä varten.

Hyvää yötä!

Ja huomenta!

Pyöräily

Pakkasin leirin ja ajoin lähemmäksi keskustaan, sillä seuraavaksi ajattelin tutustua ensin pyörällä nähtävyyksiin ja sen jälkeen kaupungin ihanaan keskustaan kävellen.



Lähdin takas Pukinsaarta vaikka sieltä just tulin… Halusin nähdä siellä suunnalla olevat Kanuunankalliot.
Mutta ensin kahvit että jaksaa.





Kahvilla ihanan idyllisessä kahvilassa

 




Tämän lähemmäksi en päässyt kallioita sillä pyörä olisi pitänyt jättää ja jatkaa kävellen loppumatka. En uskaltanut jättää pyörääni, Sarvikuonon poikasta ilman lukkoa kun sellaista en tajunnut ottaa mukaan.

Mutta siltä oli hienoa pyöräillä niemeen ja ihastella ihania juttuja matkan varrella.


Tämä pariskunta oli niin hauska, että oli pysähdyttävä ja kysyttävä pihalla olleelta omistajalta lupa kuva pariskunta.

Sitten autolle viemään pyörä ja kävellen etsimään ensin lounas paikkaa.


Merikaupunki ja kalakeitto!


 

Nämä katujen kyltit on niin ihanalla fontilla kirjoitettu! Mutta millainenkohan ihminen tällä kujalla joskus asunut…




Tässä vanhusten kodissa olisi ihana vanheta!

Heillä on näin ihana maisema kun tulee ovesta ulos.

Vaasa

Vaasa oli se mitä kohden lähdin ajamaan ja sinne myös pääsin.

Oli muutama puskaparkki katsottu valmiiksi. Pysähdyin ensin yhdelle, Mustasaareen, minkä lähellä oli ranta. Tämä ei vaikuttanut sellaiselta paikalta missä olisin viihtynyt yön. Parkkipaikka ei ollut edes ihan lähellä rantaan ja ranta oli ehkä liian vilkas makuuni yöpyä lähettyvillä.



Pysähdyin kumminkin mustikalle rantaan.

Seuraava paikka oli rauhallinen ja viihtyisä. Rannalla oli myös huussi.
Todella hyvä idea rakentaa katto muovista mistä tulee päivän valo läpi.


Kukas se siellä pyllistää 🙂

Rannalla oli lapsia leikkimässä. He kyllä varmaan lähtisivät kotia kohta puoliin mutta katoin googlesta ympäristöä ja huomasin siinä vieressä ihanan niemen kärjen mihin päätin ajaa.


Ipsi järjestelty niin että nukun seuraavan yön autossa.

Ipsissä takana ei ole kunnon ilmastointia, joten olin ajatellut nukkua etuikkunat auki, mutta ensin pitää viritellä hyttysten varalta hyttysverkot.



En uskalla jättää pyörää ulos joten virittelen sen mustekaloilla “lipastoa” vasten. Viereen jää hyvää tilaa vielä patjalle.
Hyvää yötä!

Näin jo illalla roskapussin kallioilla, mutta en halunnut sitä ottaa autooni, joten ajattelin ottaa sen lähtiessä. No linnut oli kerinnyt sen käydä repimässä yön aikana.

Vaasan keskusta ja tori

Aamusta lähin keskustaan ja torille aamiaiselle.

Petyin kun saavuin torille, sillä olihan viikonloppu ja odotin kunnon tori menoa.
Tori oli hiljainen ja siellä oli kyllä ohjelmaa, mutta en usko että se oli useimmille sitä mitä odotti, sillä siellä oli erilaisia puheenvuoroja ja kaikki liittyi uskontoon. Siis viikonloppu aamulla!!

Tampere

Saavuin Tampereelle ja menin keskustan kautta.

Finlaysonin Palatsissa söin keiton.

Wilhelm Von Nottbeckin puistossa oli Petri Kiviniemen kiva veistosnäyttely.



Vähä-riutta, Lempäälä

Valitsin yöpymispaikaksi hieman kauempaa tunnelmallisen laavun. Olin tästä saanut vihiä muistaakseni facebookin puskaparkki -ryhmän kautta. Ja silloin tieto oli että autolla pääsee lähelle.

Loppu matka, reilu 6km oli hiekkatietä ja sen näköinen oli Ipsikin 🙂

Ihan lähelle ei kummiskaan päässyt. Matkaa oli vielä 1,2km, mikä ei ole paha, mutta kun pitää kaikki yöpymistavarat kantaa myös.

Pakkasin rinkan ja ajattelin että polkasen pyörällä laavulle. Jos sinne on ennen päässyt autolla, niin eiköhän sinne pääse myös pyörällä.

Hyppäsin pyörän selkään. Se ei ollutkaan niin helppoa pyöräillä, koska aina kun nostin jalkaa, niin nousi myös lantiovyö ja koko rinkka kellahti sivulle. Hieman vaati alkuun tasapainoilua, mutta en kaatunut enkä ollut mehtässä 🙂

Vähä-Riutta oli upea paikka!
Laavussa mahtuu isompikin porukka yöpymään. Vieressä oli myös kiva nuotiopaikka, mistä löytyy roskikset niille roskille mitä ei voi polttaa.
Vesi oli ihanan kirkasta.



Viritin hammockin lähelle järveä ja sen jälkeen laitoin tulet ja söin iltapalaa.


Pakkasin Kajka rinkkaan tavarat.
Tykkään tästä sen takia että sen saa sivulta kokonaan auki, niin kuin matkalaukun. Tämä helpottaa tavaroiden löytämistä, eikä tarvitse koko rinkkaa purkaa.


Pyynikki

Aamulla heräilin hammockista vasta 9 aikoihin. Rauhassa söin aamupalaa ja laitoin tavarat kasaan. Ilma oli aurinkoinen ja ajattelin että voisin ajaa lähemmäksi Pyynikkiä ja pyöräillä kahville sekä munkille.



Kun tulin vesitornilta alas parkkipaikalle ja näin jo kaukaata Ipsin niin hymy tuli huulille 🙂 Olen niin iloinen että mulla on Ipsi 🤍
Sen jälkeen istuskelin ja mietin että minne seuraavaksi…

Porvoo, Köttboda

Porvoosta olen aina tykännyt, varsinkin vanhasta Porvoosta.
Olen yöpynyt siellä parikin kertaa ja ensimmäisen kerran tässä ihastuttavassa majatalossa, Ida-Maria Bed & Breakfast


Köttbodan kuulin facebookin puskaparkki -ryhmän kautta.
Tämä on hyvin suosittu puskaparkki ja täällä myös käy paljon vaan uittamassa koiraa.

Vanhasta Porvoosta on 23km, n.35min Köttbodaan.
Matka tuntui pitkältä ja loppumatka varsinkin kun tuli hiekkatie osuus.
Köttboda oli ihana! Ja siellä oli niin paljon tilaa.







Viritin hammockini rantaan missä voisin nauttia rauhassa merestä, vaikka saatankin nukkua autossa.

Ipsin ja hammockin välissä, ylempänä rannasta löysin oikein hyvän keittiö paikan.



Köttboda on lähellä pääkaupunkiseutua, joten tulen tänne varmasti uudestaan ja otan pikkumieheni mukaan!

Hurahtanut retkeilyyn! Hammock vs teltta vs paku

Unelmat ja nokka kohti uusia seikkailuja ❤️

 

Ensimmäinen talviretki

Nautin luonnosta ja seikkailuista!
Lähi vuosina olen saanut nauttia ihania hetkiä vaellellen ja telttaillen erilaisissa maisemissa alku keväästä pitkälle syksyyn, mutta vielä talvella en ole uskaltautunut telttailemaan.
Nyt päätin että haluan toteuttaa sen!

Ensimmäinen talviretki

Vuosi 2022 oli vaihtumassa ja mietin mitä haluan tulevalta vuodelta 2023?
Ensimmäinen mitä mietin niin tietysti uusia seikkailuja ja siitä tuli mieleen talviretki.
Mutta onko musta siihen? Mitä kaikkea joudun hankkimaan? Pitääkö ilmoittautua johonkin maksulliseen retkeen?

Olin ihan täpinöissä ja tuntui että vaan mietin koko ajan tulevaa retkeä.
2024 alkuvuodesta ensimmäinen yön yli  talviretkeni vihdoin onnistui Pallas – Yllästunturin kansallispuistossa!

Mistä aloittaa?

Vaikka olen vaeltanut ja retkeillyt, niin eihän mulla ole varusteita talvikeleille yön yli retkeilyyn.
Talvella paljon ulkoillut ja harrastanut, joten vaate puoli on aika kunnossa, mutta kaikki muu puuttuu.

Aloin tutustua netin kautta talviretkeilyyn sekä etsin paikkoja mistä saisin vuokrattua osan välineistä. En halunnut heti ostaa kaikkea, sillä eihän sitä tiedä jatkuuko mun talviretkeilyt, sekä varusteisiin saisi menemään valtavasti myös rahaa.
Netistä löysin paljon sivuja esim. luontoon.fi ja Partioaitta mistä sain tietoa, sekä näiden kautta on myös mahdollista vuokrata välineet. Myös paljon muitakin vuokraus paikkoja löytyi ympäri Suomen. Yksi vaihtoehto oli, että vuokraan välineet myös pohjoisesta.
Itse vuokrasin tunturisukset Tales&Tents kautta (Kivistö, Vantaa), myös ahkio oli tarkoitus vuokrata jos olisin lähtenyt pidemmälle talvivaellukselle.


Vuokraamani tunturisukset.

Suunnittelut ja valmistelu

Suunnittelu ja valmistelu on yksi osa retkeilyä ja se on ihanaa kun saa suunnitella jotain uutta sekä valmistautua siihen jo henkisesti. Myös niitä huonoja ajatuksia tullut muutamasti mieleen…
On uutisoitu lumivyöryistä, kuolemista, noroviruksesta ym. mitkä välillä kummittelee mielesssä.
Siksi suunnittelu ja valmistautuminen on hyvin tärkeää!

Kilometrejä en lähde hakemaan, vaan hyvää fiilistä ja nauttimista ihanista maisemista sekä rauhallista puuhastelua leirissä.
Rauhallinen meno, aikaa nauttia maisemista ja kuvaamisesta,  levähdys evästelyyn ja ajoissa paikkaan laittamaan leiriä pystyyn sekä illallisen tekoon.

Ensimmäinen retki suunnittelu oli 4-6 yön retki UKK:n kansallispuistoon. Yövyttäisiin teltassa, mutta myös erätuvissa.
Erätuvat siksi hyviä että saa tavaroita kuivatettua.

Tämä ei kumminkaan onnistunut tällä kertaa, mutta ehkä olikin hyvä lähteä vain yhdestä yöstä ja totutella näin talviretkeilyyn.
Lähdin ystäväni kanssa Pallasjärvelle.


Hyvä lukea kansallispuistoista ja niiden säännöistä:
Luontoon.fi – Kansallispuistot

Mitä pakata mukaan?
-vaatteet ja varusteet

Vaatteet

Ensimmäisiä asioita mitä mietin niin vaatteet sekä makuupussia ja -alustaa sillä inhoan kylmyyttä! Vaatteet oltavat mukavat, mutta lämpimät sekä niitä oltava riittävästi.
Talviretkellä on tärkeää kerrospukeutuminen ja että vaatteet olisi hengittäviä sekä nopeasti kuivuvia jos kastuvat hikoilusta tai lumesta.

Muutama lämmin merinovillainen kerrasto mukaan päiväksi sekä yöksi oma kerrasto. Varalla hyvä olla 1 kerrasto, koska jos kerrasto pääsee kastumaan tai vaikka häviämään ym niin hyvä olla varakerrasto mukana.

Fleecepaita mulla on toisena päällä.
Yksi lämmin villapaita lisänä, mikä varalta illaksi. Koska nämä tulee aina kerraston päälle niin näitä ei tarvitse useampia.

Muutamat erittäin hyvät ja lämpimät sukat. Jotkut suosivat myös vedenpitäviä sukkia, mutta itse tykkään villasta joten muutamat merinovilla sukat vaellukseen päivisin sekä kunnon villasukat yöksi.
Luin jostain hyvän vinkin, että yövillasukat kannattaa pakata jo valmiiksi makuupussin sisään, niin niitä ei tarvitse erikseen etsiä rinkasta.
Itse tein pussukan yötä/iltaa varten sekä pussukka päivävaatteita varten.

Yöksi laitan makuupussin sisään, jalkopäähän pussukan mihin tulee vaatteita sekä tavaroita mitä haluan että on lämpiä yöllä (tarvittaessa lisä vaatteet) ja aamulla, esim. aamuiset vaatteet, hygienia tarvikkeita ym. Myös lamppu ja puhelin on lähellä ja mahdollisimman lämpimässä, sillä pakkanen syö akkua sekä pattereita. Makuupussissa tasku näitä varten, mutta yleensä laitan nämä jonkun lämpimän vaatteen, sisään makuupussin viereen, mistä helppo ottaa ne jos tarvitsee.

Kunnon talvitakki!
Mulla on pitkä Helly Hansen vanutakki. Se on erittäin paksu ja niin upeasti tehty, että se istuu kuin aamutakki päällä sen kauluksen takia ja siksi haluankin sen mukaan, että voin heti aamulla pukea sen päälleni kun kömmin makuupussista. Takki on hieman pidempi ja ylettyy puoleen reiteen asti.
Toinen takki on Peak Performance kevyt-untuvatakki. Takki menee hyvin pieneen tilaan, on kevyt sekä niin ihana ja lämmin päällä sellaisenaan tai mahtuu hyvin vaikka minkä takin alle lisälämmikkeeksi.


Leiriin illaksi ja kuiva merinokerrasto yöksi

Kuoritakki päivällä, mikä oli nyt Helly Hansenin. Se pitää tuulen ja tuiskut, mutta myös hengittää.

Jaloissa oli kaksi kerrosta eli kerrastohousut sekä toppahousut. Toinen vaihtoehto olisi ollut myös kuorihousut.
Illaksi voin laittaa väliin fleecehousut.


Näillä mennään päivällä.
Takki vaihtui kevyempään Helly Hansenin kuoritakkiin.

Kaksi pipoa. Yksi pipo voi olla makuupussissa jo valmiiksi villasukkien ja yökerraston kanssa. Päivällä pipo voi kastua hiestä tai lumesta minkä takia on hyvä olla toinen pipo varalta kun pääset leiriytymään. Itse käytän paljon pantoja joten päivisin enemmän käytän pantaa ja tarvittaessa laitan hupun päähän.

Kengät oltava sellaiset mitkä kestävät kosteutta, sillä lumi sulaa kengän pintaan viimeistään illalla leirissä.
Tietysti lumikenkä tai retkisukset määräävät millaiset jalkineet tai monot pitää olla.

Kun etsin tietoa talviretkeilystä niin törmäsin toppahameesee. Tämä on loistava löytö koska tätä voi käyttää vaikka mihin ja milloin vaan.
Leiriytyessä ja pysähtyessä evästämään, hame on ihana lisä, mikä suojaa selkää ja peppua. Yöllä sen voi laittaa vaikka jalkojen ympärille lisä lämmikkeeksi.

Koska meillä on ahkiot niin uskaltaa pakata vähän enemmän tavaraa.

Tässä vielä listaa vaatteista:

  • merinovilla kerrastoja 2-3 (päivisin ja yöksi)
  • villaa ja/tai fleeceä (välikerrokseen)
  • untuvatakki (päivälle kevyempi/liivi ja illalle paksumpi)
  • kuoritakki/joka sään takki (kestää vettä ja tuulta, ei tarvitse olla lämmin)
  • housut (päivälle kevyet ja illalle toppahousut)
  • sukkia (merinovillaa ja villaa)
  • alusvaatteita
  • panta
  • kypärämyssy
  • pipo x2
  • kauluri
  • sormikkaat
  • kynsikkäät
  • rukkaset
  • käden lämmittimet
  • vaelluskengät/monot ja leirikengät
  • toppahame

Varusteet

Varusteet talviretkeilyyn mitkä hyvä olla mietittynä tarkkaan: makuupussi, alusta, lumikengät/liukulumikengät/retkisukset (tunturi-tai metsäsukset), ahkio ja teltta sekä keitin.

Makuupussi

Ostin viime vuonna ensimmäisen untuvapussin, HelSport Rago junior, mikä on ollut ihanan lämmin ja kevyt sekä menee todella pieneen tilaan mutta ei ole tarpeeksi lämmin talviretkeilyyn. Tykästyin untuvapusseihin sillä ne on kevyitä kantaa, menee pieneen tilaan ja niissä on kiva nukkua.
Kun kävin testailee makuupusseja niin kuitumakuupussit ahdisti kun ne laittoi kokonaan kiinni, sen painon takia. Siksi päädyin taas untuvapussiin.

Talvi käyttöön mulla on Rab untuvapussi, naisten malli. Jos oikein kylmät kelit sattuu, voin laittaa sen sisään mun pienemmän (juniorimalli) makuupussin.

HelSport Rago junior confort 0c
Rab Ascent 1100 W confort -18c

Rab makuupussi

Makuupussit ja makuualusta sekä makuualustan täyttöpussi.
Makuualustaa ei kannata puhaltaa, sillä silloin menee kosteutta alustaan ja kosteus jäätyy.



45l pussi menee näin ahkion suojiin

Makuualusta

Makuualustan eristävyys ilmoitetaan R-arvolla. Vaativaan talvikäyttöön tarkoitetussa alustassa R-arvon pitää olla yli 5 tai varauduttava lisäalustoihin.

Mulla on Exped ultra 7R alusta, missä R-arvo on 7,1.
Lisäksi mulla on teltan pohjalla teltan levyinen routamatto (solumuovi 6mm), mikä eristää hyvin koko teltan lattian ja siksi teltassa on hyvä hääriä kun on eristystä lattiassa.

Alusta ja sen alla täyttöpussi

Teltta

Talviteltat on laadultaa lujempia sekä vesipilariarvot on suurempia. Siksi ne on myös kalliimpia. Ne on tarkoitettu kestämään kovia tuulia sekä lumen painoa.

Talviteltassa on hyvä olla myös enemmän tilaa, koska tavaraa ja vaatteita on enemmän mukana kuin kesällä. Apsidi eli eteinen on hyvä olla, mihin on helppo laittaa tavarat suojaan.

Kolmen vuodenajan teltoissa ulkoteltta on irti maasta, jotta ilmanvaihto toimisi mahdollisimman tehokkaasti. Talviteltassa tarvitaan toki tehokasta ilmanvaihtoa, mutta myös suojaa kovemmilta tuulilta ja tuiskuavalta lumelta. Tästä syystä talviteltan ulkoteltta ulottuu maahan asti. Lisäksi joissakin talviteltoissa on lumiliepeet, joiden avulla teltan saa entistä tiiviimmäksi ja suojaan tuiskuavalta lumelta ja kovilta tuulilta. Vaell.us 

Itse lähdin kolmen vuoden ajan teltalla, The North Face Stormbreak 2, minkä testasin alkutalvesta. Se kesti hyvin kun yöllä oli tullut märkää lunta. Pohja kesti hyvin kosteuden myös, koska lattiassa teipatut saumat. Se on tilava kahden hengen kupoliteltta. Siinä on kaksi ovea ja apsidia. Teltta on helppo pystyttää, myös tuulessa. Tämän takia uskalsin lähteä tällä.

Kaverini teki mulle aurauskepeistä telttakepit koska teltan omilla kiinnitys kepeillä ei tee lumessa yhtään mitään.


Aurauskepit teltan kiinnitykseen.

Teltta, pussukoita, istuin alustoja sekä vähän järeemmät yhdet varakiinnitykset sisätelttaan.

Lapio on hyvä olla mukana millä voi kaivaa kepit aamulla. Muutenkin lapiolla voi olla vaikka mitä käyttöä retkellä.

Lumikengät/liukulumikengät/metsäsukset/tunturisukset

Nämähän kannattaa valita sen mukaan missä meinaa retkeillä. Niin kuin nimetkin kertoo, metsä- ja tunturisuksi, niin toisella parempi mennä metsässä ja toisella tunturissa.
Mutta ei se näin helppoa ole, sillä kaikkia on nykyään joka lähtöön ja valitseminen on siksi hyvin vaikeaa, ennen kuin itse pääsee kokeilemaan.

Valintaan vaikuttaa paljon onko alkutalvi eli upottavaa lunta vai kevättalvi milloin on jo aurinko sulattanut sekä jäädyttänyt uudelleen lumen pinnan. Myös keväisin on liukkaampaa.
Näistä mulla ei ole paljoa tietoa eikä kokemusta. Kokeilu on vielä kesken.

Tunturisukset

Tunturisukset on minun ystäväni “eräjorman” valinta ja siksi valitsin nämä.
Lähdin itse tunturisuksilla, ilman skinejä eli pitokarvoja ja siksi niissä ei ollut yhtään pitoa nousuissa ja kumpareissa. Tein ehkä huonon valinnan etten ottanut niitä matkaan, sillä vaikka mentiin pääsääntöisesti tasaisella, niin en päässyt edes pieniä nousuja ylös… muuta kuin voimalla sauvojen kanssa.
Myös tasaisella ne alkuun lipsui sivuille, ennen kun pääsin vauhtiin ja aloin hallitsee niitä. Tunturisuksissa on kantit, joiden tehtävä on pitää sukset kiinni lumessa ja jäässä.
Tunturisukset on leveämmät kuin metsäsukset sekä lyhyemmät, mistä itse tykkäsin. Näihin tarvitsee monot.

Metsäsukset

Kaverini metsäsuksia kokeilin retken päätyttyä vaan muutaman metrin. Metsäsuksilla oli helpompi mennä heti kun ne pisti jalkaan, vaikka ne ei liukunut niin kuin tunturisukset.

Liukulumikengät

Eräs kova talviretkeilijä tykkää liukulumikengistä. Kuulemma ne ei ole missään hyvät, mutta niillä pärjää joka paikassa 🙂
Liukulukengät on leveämmät sekä lyhyemmät kuin metsäsukset sekä tunturisukset. Niissä on yleensä valmiiksi pohjassa nousukarvat ja niissä on kantit. Näihin sopii kaikki kengät, tietysti kannattaa valita tukevat sekä varrelliset kengät, mitkä tukee nilkkoja.
Liukulumikenkiin on mahdollista vaihtaa myös siteet.

Vaihtoehtoja on niin paljon!
Täällä hyvää tietoa ainakin liukulumikengistä ja tunturisuksista:
Liukulumikengät vs. tunturisukset (Tales&tents)

Ahkio

Vetokyösi vai -aisa? Molemmissa hyvät ja huonot puolet.
Köyden kanssa voi liikkua vapaammin. Voi vetää sen lähelle ja ottaa ahkiosta tavaraa tai vaikka istua vaan päälle lepäilemään.

Alamäessä se tulee helposti nilkoille, mutta voi ottaa sen narusta vierelle tai päästää menemään edellä.
Jos ja kun ahkio kaatuu, niin se on itse helpompi nostaa myös pystyyn.

Vetoaisassa on se hyvä puoli, että se liikkuu vakaammin epätasaisessa maastossa eikä se kaadu niin helposti kuin vetoköysillä oleva ahkio.
Vetoaisoilla oleva ahkio ei tule myös nilkoille alamäessä.
Jos vetoaisoilla oleva ahkio kaatuu, niin aina kaveri joutuu nostaa sen tai joudut irrottaa sen vyötäröstä. Myös tauoilla joutuu irrottamaan valjaat.

Ahkiossa on joko valmiina kiinni kiinteä kuormapeite tai sitten tavarat on pakattava isoon laukkuun, mikä kiinnitetään kuormaliinoilla ja mustekaloilla.
Kannattaa pakata joko yhteen isoon tai vaan muutamaan laukkuun, pienet laukut/tavarat tippuvat ahkiosta helposti ja muutama isompi nyssäkkä helpompi purkaa telttaan tai tupaan.

Lähdin laina ahkiolla. Se oli enemmänkin pilkkimiseen tarkoitettu eli aika leveä pohja. Mulla kun ei ole mitään kokemusta vetää ahkiota niin ajattelin että ihan sama vaikka leveempi olisi raskaampi vetää.
Ostin Biltemasta pari mustekalaa klipseillä millä kiinnitän ahkion rinkkaani. Mustekala auttaa myös pehmeään liikkeelle lähtöön sen venymisen takia.


Valitsin rinkaksi Kajkan 55l koska se on niin hyvä selkään ja siihen oli hyvä lisätä ahkion vetoremmit.  Kajka on turhan iso koska ahkiossa kulkee kaikki tavarat, rinkassa vain päivän tavarat esim. lounas, välipalapatukoita, juoma ja istuin alusta sekä toppaliivi ja toiset rukkaset jos kylmä yllättää pysähtyessä. Myös rinkastasta löyty EA-kassi, paperikartta ja paperia eli mitä tarvitsee nopeasti ja yllättäen.

Ite pakkasin kuivapusseihin kaikki tavarat. Pienemmät kuivapussit sekä telttakamat pakkasin Ikean isoon kassiin.
Alle laitoin vedenpitävän ison peitteen, minkä kiepautin tavaroiden ympärille ja sit vaan kiinni liinalla ja mustekaloilla tiiviiksi paketiksi.

Tavarat on hyvä suojata tuulelta, lumelta ja vesisateelta sekä otettava huomioon ettei tavarat tipu jos ahkio kaatuu tai ettei tuuli vie niitä.

Jos jatkan talviretkeilyä, niin ajattelin ostaa Paris pulkan minkä itse teen valmiiksi. Paris pulkka on vain ahkio, ilman mitään muuta.



Ystävälläni oli Paris pulkka (oranssi, takana).
Omani musta edessä.

Mitä muuta pakata mukaan?

  • EA-pakkaus (laastaria, rakkolaastari, avaruuslakana, nitriini-hanskat, sakset, pinsetit, haavapyyhkeitä (yksittäin pakattuja), ensiapuside, kolmioliina, rasvaside, haavansulkuteippi, desinfioivia pyyhkeitä, särkylääkettä, nesteytysjauhetta) Muista että osa jäätyy!
  • pieni lapio
  • pieni lumiharja
  • istuin alusta
  • karabiinejä
  • otsalamppuja
  • telttalamppu
  • pattereita
  • varavirtalähde
  • paperia
  • kosteuspyyhkeitä (jäätyy talvella siksi pieni paketti mikä menee taskuun)
  • muovipusseja (roskis ym varten)
  • tulitikkuja ja sytykkeitä
  • termospulloja
  • ruokatermari
  • kulho, muki (astioita)
  • aterimet (tai vaan lusikka)
  • puukko
  • (kirves)
  • routamatto
  • narua
  • jäänaskali (+heittoköysi)
  • kestokassi (kuljettamiseen ahkiosta leiripaikkaan, mulla Ikean kassi)
  • aurinko- ja/tai myrskylasit
  • keitin
  • keittimen alusta ja tuulisuoja
  • nokikattila (lumen sulatusta varten)
  • hygienia tavarat: hammasharja, hammastahna/fluoritabletteja, vaselimainen rasva (vesipohjaiset jäätyvät)

    Sytykkeitä hyvä olla millä saa kaminan ja nuotion syttymään
    Lamppuja ja varavirtalähteet


Tulitikut, “tulikeppi”, sytytyspalat, Leatherman, varapattereita, hygienia tarvikkeita, aurinkolasit, käden- ja jalanlämmikkeet


Ensiapulaukku vaihtui järeempää, pelastuslakana ja naskalit 


Termareihin vettä ja ruokaa sekä Nalgene 


Primuksen Spider keitin, kattila, kaasu (kuvassa kesä kaasu), sekä astiasto, mikä vaihtui muoviseen (pakkasen takia muovinen kivempi) 


Muuta tavaraa: maitojauhe, pari pyyhettä (yksi toimii patalappuna myös) ja muovipusseja 


Pienet pussit helpottavat löytämistä kun pakkaa tavarat lähtiessä suunnitelmallisesti.
Muissa kuvissa (kuvissa pussit tavaroiden alla) suuntaa antavaa mitä olen pakannut mihinkin.


Bepanthen on hyvä rasva minkä pakkaan takin taskuun pieneen näytepurkkiin. Sopii huulirasvana ja vaikka mihin!

Ruoka

Ite oon jo hetken retkeillyt valmis kuivaruuilla. Oon ostanut muutamia kalliita retkiruokia, mutta paljon menen ihan markettien valmis pussiruuilla. Välillä lisään niihin tonnikalaa, mistä saan lisää proteiinia ruokaan.


Tää on helppo pakata sekä hyvän makuinen

Joku päivä kokeilen ruokien kuivatusta ja valmistan koko retken ruuat maukkaista resepteistä.
Hyviä ohjeita kuivatukseen sekä reseptejä löytyy:
Viimeistä murua myöten 
Luontohaaste

Ensimmäisen ruuan löhtiessä laitan valmiiksi ruokatermariin “valmistumaan”. Se on niin helppoa ja kätevää kun on valmis ruoka valmiina kun pysähdyt johonkin ruokailemaan.

Myös muut ruuat on helppoja tehdä leirissä eli voin vaan keittää veden ja kaataa sen pussiin tai kippoon kuivaruuan sekaan, mistä voi syödä ruuan.

Ruoka on hyvä annostella valmiiksi päiväannoksiin pusseihin. Pieniin pusseihin pakattu ruoka mahtuu hyvin taskuun sulamaan, jos on sellaista mitä on hyvä sulattaa ennen valmistumista.
Jos on useamman päivän, niin hyvä tehdä pusseja missä on koko päivän ruuat pienemmissä pusseissa valmiiksi annosteltuna.

Aamupalana mulla oli valmiiksi annosteltu mylsi-maitojauhe-proteiinijauhe pussi, minkä kaadoin kulhoon ja vettä päälle.
Kahvina käytän murukahvia, sekin pakattu uudestaan suljettavaan pussiin, koska se on niin paljon helpompaa.


Tähän lisäksi vielä vararuoka, marketin pastapussi, vaikka mulla on aina Lämmin Kuppi keittoja muutama varalta mukana.

Aamulla keitin keittimellä veden kahviin, sekä samaan aikaan aloin lämmittää autiotuvan kaminan päällä kattilassa vettä lounaaksi ruokatermariin ja sekä termariin juotavaksi, mihin lisäsin vähän mehutiivistettä. Näin mulla oli myös lounas valmiina rinkassa.
Kun aamupala oltiin syöty sekä saatu kamat kasaan, niin alkoi vasta vesi kiehua kattilassa, just sopivasti. Tämän takia on keitin nopeampi tapa saada keitettyä vettä sekä tehtyä ruokaa.

Hossan kansallispuisto

Primuksen Spider keitin ja kattila menee pieneen tilaan ja kaasu menee kattilan sisään (kuva syksyltä)



Myös pussikeitot on hyviä ja helppoja.

Lisänä mulla on pähkinöitä, rusinoita ja välipala patukoita. Myös suklaa on helppo energialisä ja hyvä jälkiruoka kahvin kanssa tauolla.
Retkellä kulutat paljon, joten silloin on hyvä myös herkutella 😉

Muista myös juoda. Nestehukka vaanii talviretkellä, koska kylmässä ei välttämättä tule samanlainen janontunne kuin lämpimässä säässä.
Oppaat talviretkeilyyn – Partioaitta 

Juomat laitan termariin, ainakin osan, sillä muuten ne jäätyy. Myös lumen sulatus vie oman ajan, sillä isosta määrästä lunta tulee aika vähän vettä ja siihen menee aikaa paljon.
Ainakin yhteen termariin lähtiessä laitan jotain lämmintä juotavaa, mitä on ihana juoda kun pysähtyy ja pysähtyessä alkaa helposti tulla vilu. Lämmin ruoka ja juoma on aika bueno talviretkellä!


Itse tein solumuovista eristyksen Nalgene pulloon. 
Nalgene pullo kestää keitettyä vettä hyvin ja se sopii myös makuupussiin lämmittämään sitä.
Illalla kuumaa vettä Nalgene pulloon ja pullo makuupussiin lämmittämään. Näin sulla on myös aamulla juotavaa vettä, ei enää kumminkaan kuumaa kovilla pakkasilla.

Jos energiat on alhaalla niin silloin herkästi alkaa paleltaa. Siksi hyvä syödä hyvin ja usein, sekä lämmin ruoka ja juoma lämmittää.
Aina hyvä olla ainakin yksi ylimääräinen ateria mukana!

Leiriytyminen

  • Pitää etsiä sopiva paikka. Paikan oltava suojaisa jos ilma yön aikana muuttuu, mutta silti varottava ettei puista tipu lunta teltan päälle. Myös aukea paikka voi olla hyvä hyvällä säällä, sillä silloin ainakin ilman saa hyvin kiertää teltassa ja näin on vähemmän kondensiovettä.
  • Tampata suksilla sopiva, mieluummin isompi alue ja antaa sen tasaantua sillä aikaa kun laitat tulet ja sulatat vettä.
  • Teltan pystyttäminen.
  • Avaa alustat ja makuupussit pöyhiytymään.
  • Varusteet suojaan tai niin ettei tuuli vie niitä tai ettei ne peity lumeen. Ahkio, sukset ja sauvat pystyyn johonkin ja mielellään suojaisaan paikkaan.
  • Valmistaudu aamuun! Kaada vettä termospulloihin, jotta aamulla vettä on sulana. Järjestele ja suunnitele asiat jo valmiiksi aamua varten.
  • Makuupussiin tavarat mitkä on hyvä olla lämpimässä. Esim kosteuspyyhkeet jos haluat tehdä niillä “aamupesut”  sekä hammastahna ym. mitkä haluat ettei ole jäässä. Jopa ruuat, mitkä on hyvä olla sulana aamulla esim. aamupalaleivät.
  • Pakkaan erilaisiin kevyihin pusseihin asioita mitä tarvitsen ehkä yön aikana ja eri pusseihin mitä tarvitsen aamulla niin että tunnustelemalla sekä värin mukaan löydän oikean pussin eikä tavarat seilaa pitkin makuupussia.

Vessassa käynti

Jos leiripaikan lähellä ei ole vessaa niin on syytä kaivaa ja rakentaa lumivessa. Se voi olla kuoppa, joka kaivetaan lumeen ja suojaksi voi rakennetaan lumesta pieni tuulimuuri.

Polta vessapaperi tai ota mukaan ylimääräinen suljettava muovipussi, johon laitat käytetyt paperit. WC-paperin maatuminen voi viedä parikin vuotta, joten niitä ei saa missään tilanteessa jättää luontoon.
Oppaat talviretkeilyyn – Partioaitta  


Autiotuvan lähellä oli vessat. Matkalla vessaan tipahdin kunnolla, reittä myöten lumeen. Aamulla tajusin että jäätä pitkin vessaan pääsee helpommalla. Olisi kannattanut mennä vessaan tunturisuksilla 🙂

Kartat

Nykyään on vaikka minkälaisia sovelluksi ja appejä mitkä helpottavast suunnistamaan sekä retkeilemään. Näitä on hyvä tutkiskella ja opetella, että mikä on itselle hyvä. Mulla on vielä kesken tämä asia ja säädän useamman sovelluksen ja appin kanssa, mutta ehkä pian löydän sen omani.

Meidän retki oli valittu helpommasta päästä, koska oli ensimmäinen talviretki eikä suunnistamiseen haluttu käyttää meidän voimavaroja. Halusimme päästä luontoon sekä mielellään rauhalliseen paikkaan missä ei ole juurikaan ketään muita. Ja näin myös oli, ei näkynyt kuin pariskunta jotka tuli kävellen meitä vastaan kun tulimme autolta järvelle.

Varauduimme kumminkin siihen että meillä oli puhelimessa pari sovellusta, molemmilla kellot jotka auttavat ainakin takaisin pääsyn lähtöpisteeseen sekä paperikartta.

Jäällä liikkuessa huomioi virtaukset, laskevat joet ja sillat varsinkin!
Kartassa ei näy virtauksia. Siksi hyvä lukea hieman paikasta, jossa aiot retkeillä. Kaverini oli lukenut että erätuvalle mennessä pitää varautua kesällä joen ylitykseen, joten tiesimme että on joki mikä laskee järveen.
Näimme jo kaukaa että on iso sula kohta jäällä. Se oli juuri se joki mikä laski järveen. Kiersimme sen kohdan hyvin kaukaa.

Myös sää karttoja hyvä katsoa etukäteen, lähtiessä sekä retken aikana.
Sää voi muuttua yllättäen!

Muista naskalit jäällä liikkuessa!

Ihanan piristävä miniloma Ahvenanmaalla, pyöräilyä vetten päällä

Miten kävi?

Olimme ystäväni kanssa suunniteltu ja varustauduttu kaikkeen huolella, mutta ihan tähän ei oltu henkisesti valmistauduttu…
Paikaksi olimme valinneet Pallasjärven.

Lähdimme lumisateessa hiihtää kohti suunniteltua erätupaa järveä pitkin. Emme oikein nähnyt pitkälle, joten päätimme mennä rannan tuntumassa niin on helpompi suunnistaa, vaikka matkaa tulee enemmän. Järven jään paksuus kuuleman mukaan oli 120cm.
Hetkeä ennen erätupaa ilma selkeni ja näimme kuinka ihanissa maisemissa menimme, näimme upeat lumihuippuset tunturit järven toisella puolen.





Erätuvalla purkasimme äkkiä vähän tavaroita tupaan ja aloimme tampata teltan pohjaa. Ihan muutamassa minuutissa alkoi lumimyräkkä mikä peitti meidän tampatun teltan pohjan sitä mukaan kun kerettiin tampata, joten luovutettiin ja päätettiin laittaa tuvan kaminaan tulet, jotta saadaan lumiset tavarat kuivaksi.



Siinä odotellessa syötiin ja purettiin tavaroita pikkuhiljaa. Lumimyräkkä loppui, mutta alkoi olla jo hämärää. Oltiin jo kotiuduttu tupaan ja oli tosi vaikea alkaa miettiä pystyttää telttaa hämärässä otsalampun kanssa. Silti mietittiin että pystytetäänkö edes yksi teltta, ihan vaan opettelun takia, mutta nukutaan tuvassa kun kaikki kamat on jo siellä levällään. Sekä yöllä tulisi lisää lunta vielä. Joten se kumminkin jäi…



Joka tapauksessa, aivan huippu talviretki, vaikka se ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan! Mutta tätä se retkeily on… välillä suunnitelmat muuttuu 🙂

Tämä oli hyvä alku talviretkeilyyn ja niinhän se onkin hyvä aloittaa vähän kerrallaan, varsinkin talvella. Mitään pitkiä retkiä ei kannata heti suunnitella, ennen kuin on varmistanut miten kamat kestää ja miten itse kestät pakkasta ym mitä talviretkeily tuo tullessaan.
Itse olin lähdössä melkein heti useamman päivän vaellukselle, mutta mulla olisi ollut erittäin hyvä ja luotettava ystävä joka juuri valmistui eräoppaaksi.
Talviretkeily on erilaista kuin muina vuoden aikoina.

Näin ensimmäiset revontulet mitkä myös kruunasi retken

Toisena päivänä saimme hieman nähdä aurinkoa ja pystyimme ihailla upeita maisemia alkutaipaleesta kunnes taas alkoi lumisade.





Retkeilyn jälkeen on aina ihana päästä juoksevan veden ääreen ja suihkuun sekä saunaan. Näitä ei retkellä kaipaa, mutta retken jälkeen arvostaa!
Retkellä rähjääntyy 😉

Muista että talviretkellä kaikki jäätyy!

Meksikon reppureissu tyttöjeni kanssa

Reppureissu tyttöjeni kanssa suuntasi tällä kertaa Meksikoon.
Lensimme Cancuniin mistä otimme taksin Playa del Carmeniin. Paluulento kotiin oli myös Cancunista.
Muuta emme vielä olleet suunnitellut etukäteen, vaan menemme fiiliksen mukaan!

Meksikon reppureissu tyttöjeni kanssa

Lensimme Cancuniin joten seikkailemme muutaman viikon tällä kertaa enemmän Karibian meren tuntumassa.

Cancunista menee tie 307 aina Chetumaliin asti, Karibian meren suuntaisesti, mitä pitkin on helppo matkustaa. Meidänkin matka jatkui heti lentokentältä tietä 307 pitkin Playa del Carmeniin mistä välillä poikettiin muutamaksi päiväksi Cozumel saarelle. Vietimme Cozumelin jälkeen vielä muutaman päivän Playa del Carmenissa mistä jatkoimme matkaa lähelle Chetumalia, Meksikon ja Belizen rajakaupunkia. Jäimme kumminkin aiemmin Bacalariin mikä ei ole Karibian meren rannalla, vaan sisämaassa, missä oli upea laguuni.
Lähdimme Bacalarissa vietetyn ajan jälkeen takas Cancuniin päin, Tulumiin mistä reissu jatkui vielä muutamaksi päiväksi Cancuniin.

Tämä reppureissu meni enemmän tyttöjeni ehdoilla eli paljon rentoa ranta- ja pooli-päiviä 😄
Oli meillä vähän aktiviteettiakin ja nähtävyyksiä sekä paljon ihania maisemia, aurinkoa ja lämpöä!

Täältä pääset lukemaan meidän edellinen reppureissu: Thaimaan seikkailu – Koh Chang ja Bangkok 

Olin helmikuussa 2022 Cancun-Playa del Garmen-Tulum sekä Holbox missä vietimme viikosta suurimman ajan, joten nämä muut kaupungit jäivät vähemmälle. Oli kiva palata tänne taas mutta myös hämmästytti miten lyhyessä ajassa oli muuttunut asiat. 

Paikalliset sanoivat Tulumissa että verot oli noussut ja Tulumin yksi alue muuttunut National parkiksi joten osa alueesta oli muuttunut maksulliseksi. 

Koko reissun ajan oli olo että pitää olla rahapussi levällään joka paikkaan ja asiaan. Olin edellisellä Meksikon reissulla (Tyynenvaltameren puolella) tottunut että kaikki oli halpaa sekä pääsit rantaan milloin halusit sekä näit upeita paikkoja ilman että piti maksaa niistä. 

Playa del Carmen

Täällä lisää Playasta:
Playa del Carmen

Cozumel

Täältä lisää Cozumelista:
Cozumel, paratiisi saari 

Bacalar

Täältä lisää Bacalarista:
Bacalar ja upea 7 sävyn laguuni 

Tulum ja Cancun

Täältä lisää Tulumista ja Cancunista:
Tulum ja Cancun 


Miten selvitä ilman nettiliittymää ulkomailla? -Tässä 7 vinkkiä

Raha

Meksikossa käytetään pesoja.
Kurssi vaihtelee, joten hyvä katsoa esim. Forexin sivuilta tarkemmin.

10 pesoa = n.0,50 €
50 pesoa = vajaa 3 €
100 pesoa = reilu 5 €
500 pesoa = reilu 25 €

1 € = n.18 pesoa
5 € = reilu 90 pesoa
25 € = reilu 450 pesoa

Ruoka ja vesi

Meksikolainen ruoka on hyvää! Se on myös usein hyvin tulista mutta kun pyytää vähemmän tulista niin se kyllä aina järjestyi ja vaihtoehtoja löytyi useita. Myös ilman lihaa sai useita annoksia.



Näissä kaupungeissa missä oltiin, oli paljon ravintoloita turisteille ja ne on myös turistihinnoissa eli annokset on 140-300 (jopa enemmänkin) pesoon. Ravintolat oli kalliita paikalliseen hinta tasoon nähden turistialueilla, mutta jos lähdit vähän kauemmas, varsinkin iltaisin, niin löysit edullisia ja erittäin maukkaita paikkoja, missä oli vieläpä ihana ja aito meksikolais tunnelma sekä paikallisia. Annokset oli n.20-70 pesoa.
Suositummat ruuat on tacoa, paljon kalaa, guacamolea, nachoja

Kojuista ostimme paljon hedelmiä, mitkä ei maksanut juuri mitään. Usein saimme jopa valmiiksi kuorittuna ja pilkottuna jos pyysi, ellei siellä ollut jo valmiina.


Vettä ei voi juoda kraanasta vaan se pitää ostaa.
Joissain paikoissa oli myös automaatteja mistä sait isoja määriä vettä edullisesti, mutta näitä näkyi hyvin harvakseltaan, vain muutamassa paikassa. Paikalliset hakivat näistä paikoista veden.


Liikkuminen

Liikkuminen oli aika helppoa ja edullista kun otti vähän selvää mistä lähtee mikäkin. Paikalliset kyllä auttoivat jos kommunikoit heidän kanssa googlekääntäjän avulla. Monikaan ei osannut auttaa englanniksi.

Bussi

Ado bussit oli käteviä pitkillä matkoilla, mutta paikallisten bussi oli melkein yhtä mukava ja useita pesoja halvempi.

Ilmastoidut penkit 😉


Colectivo

Colectivot oli edullisia, niin lyhyillä kuin pitkilläkin matkoilla.
Colectivoon pystyi melkein mistä vaan hypätä ja jotkut ottivat kyytiin vaikka kyydissä olisi ollut jo toista kymmentä. Sopu sijaa antaa!
Aina ei näin kumminkaan käynyt ruuhkaisilla pätkillä ja saatoit joutua odottaa muutaman colectivon verran että mahduit kyytiin. Siksi oli hyvä kysyä mistä colectivo lähti ja kävellä sinne että varmasti mahtui kyytiin.
Colectivoja meni kumminkin hyvin tiheästi.
Colectivot on useimmiten Toyota Hiaceja, van-busseja.

Me liikuimme paljon Colectivolla jos mahdollista. Playassa päästiin 10 pesolla/henk iso tie päästä päähän ja Cancunissa bussilla koko reitti mitä bussi kulki eli periaatteessa päästä päähän oli 12 pesoa matka kuin matka. Cancunissa myös Colectivon hinta taisi olla 10 pesoa matka kuin matka sillä menin vain kerran yhden lyhkäsen matkan.
Colectivot ei liiku missä tahansa, yleensä vain isompia teitä kaupungin sisällä. 

Taksi

Näissä paikoissa on paljon turisteja joten taksit on hyvin kalliita/turistihintoja. Pieni matka esim. Tulumissa (n.1km) maksoi meillä 150 pesoa mutta olisi halunnut siitä 200 pesoa. Tulumissa sanoivat että minimi hinta olisi 100 pesoa.

Cancunissa menimme lyhyitä matkoja 50 pesolla, ne muutamat kerrat kun tulimme kaupasta hotellille. Lentokentälle oli 600 pesoa keskustan alueelta.

Eräs paikallinen sanoi Tulumissa että voivat pyytää Hotel zonalle eli turistialueelle mentäessä 500-600 pesoa.
Siksi monet vuokraavat pyörän, skootterin tai auton millä liikkua.

Taksi on useimmiten halvempaa ottaa lennosta. Takseja liikkuu joka paikassa paljon.

Lautta

Saarille pääsi helposti lautalla ja niitä meni usein.
Menimme Playa del Carmenista Cozumel saarelle 260 pesolla. Matka kesti n.45-50min.

Auton vuokraaminen

Auton vuokraaminen oli helppoa, sillä samalla kun ostat lauttamatkaa niin monen monta miestä parveilee ympärilläsi ja tyrkyttää erilaisia paketteja lautasta sekä auton vuokraamisesta. Pystyt vähän jo ennen saarelle pääsyä tinkimään hinnoista, mutta myös saarella on joka paikassa mahdollisuus vuokrata auto.

Olisimme saaneet myös hyvän tarjouksen vuokrata auto pidemmäksi ajaksi ja luovuttaa se Cancuniin, mistä meidän lento takas Suomeen lähti.

Auto on hyvä tarkistaa ennen kun lähdet ajaa sekä kuvata! Sekä tarkistaa kaikki sopimusehdot.

Cozumel saarella vuokrasimme auton, koska siellä oli välimatkat pitkiä, vaikka oli pieni saari ja ainut mahdollisuus oli liikkua taksilla. Taksit oli kalliita ja auton vuokraaminen oli edullisempaa, vaikka maksoimme muutamasta päivästä n.100€. Näin olimme vapaampia liikkua missä vaan ja milloin vaan sekä pysähdellä missä vaan kun lähdimme tutustuu saareen.
Saaren toisella puolella ei olisi ollut niin helppoa saada edes taksia.

Pyykkihuolta

Pyykin pesu oli helppoa joka paikassa. Hinta vaihteli kovasti paikasta riippuen, mutta oli silti edullista.
Välillä maksoimme kappale määrän mukaan ja välillä maksoimme painon mukaan. Playa del Carmenissa maksoimme 3 ihmisen pyykeistä 88 pesoa ja sitä oli kertynyt jo iso kassillinen.
Pyykit saattoi saada jo samana päivänä viikattuna, mutta viimeistään seuraavana päivänä.


Rannat

Muuttuneet melkeinpä näissä paikoissa, Karibian meren äärellä, maksulliseksi.
Ne rannat missä oltiin oli kyllä ihania ja niin upean väristä vettä! Ja niin lämmintä, että siinä oli ihana vaan olla ja nauttia!

Playa del Garmenissa suurin osa oli niitä, että otat varjon ja tuolin ja sitoudut ostamaan n.1000 pesolla ruokaa ja juomaa (per. henk). Mutta löysimme myös sellaisen paikan missä saimme syödä ja juoda sen mitä halusimme ja saimme jatkaa matkaa. Minulle tämä sopii paremmin koska en jaksa olla yhdessä paikassa, maata vain aurinkotuolilla koko päivän, vaan tykkään kävellä, katsella maisemia sekä pysähdellä juomaan ja syömään silloin kun löydän jonkun kivan paikan. 

Tulumissa oli vain maksullisia rantoja, 50 pesoa mikä nyt ei ollut paljoa mutta kyllä sekin tulee pidemmän päälle kalliiksi kun meitä on kolme. Entä paikalliset?!

Vaikka kävelin ja pyöräilin ristiin rastiin Tulumia sekä kysyin paikallisilta että miten pääsen rantaan niin en löytänyt kuin sen yhden pienen pätkän. Kävelin kyllä aika pitkän pätkän sen jälkeen rantatietä mutta en nähnyt vilaustakaan rantaa, sillä edessä oli upeita aitoja, pensas aitoja, portteja tai sademetsää. Tämä oli hotelli alueella eli hotellit olivat tehneet alueesta niin ettei rantaa ja merta edes nähnyt vilaukselta ellet asunut niissä kalliissa hotelleissa. 



Nähtävyydet

Googlemapsin arvosteluja kun lukee niin monesta sanotaan että nähtävyydet ovat ylihinnoiteltu ja/tai ihan liikaa ihmisiä sekä että nähtävyydet ei ehkä vastaa sitä mitä odottavat. Ja näin oli!

Cenotet on kyllä Meksikon yksi inanimpia nähtävyyksiä ja niitä riittää niin maksullisia kuin ilmaisiakin.


Tämä cenote on Bacalarista.

Ja luonto on yksi parhain nähtävyys Meksikossa! Sademetsää on paljon ja joka puolella.

Katutaide

Meksikossa aivan ihana kävellä missä vain sillä rakennukset on värikkäitä sekä joka paikassa on niin upeita maalauksia! Nämä on jo ihan nähtävyyksiä.

 

Ilmasto

Ilmasto on subtrooppinen eli lämpöä riittää!
Meillä meni pari päivää tottua lämpöön eli kun pää, iho ja kroppa tottui siihen että oli todella lämmintä. 

Eräänä iltana säätiedotuksissa oli varoitus viileästä sää rintamasta ja niin sinä iltana oli n.24 astetta, normaaliin 28 asteeseen, ja ite ainakin kävelin kädet puuskassa ja palelin. 

Huoneessa meillä oli ilmastointi 27-29 koko ajan ja välillä pitänyt laittaa jopa ilmastointi päältä pois kun tuntuu et puhaltaa vain kylmää. 

Ilmaston takia myös muurahaiset ym. ötökät tulevat pian jos jätät astiat pesemättä tai ruokaa ympäriinsä. Parempi pitää roskat roskiksessa ja ainakin huuhdella astiat sekä pyyhkiä pinnat jos hedelmistä valuu nestettä pöydälle.  

Turvallisuus

Olin vuonna 2022 Meksikossa, Acapulcossa mikä on toiseksi tai kolmanneksi vaarallisin kaupunki maailmassa.
Meillä ei ollut siellä mitään ongelmia.
Mexico cityssä meitä huijattiin ja antoivat feikki rahan takas.
Meksikon ja Guatemalan rajoilla meno oli hurjaa ja siellä voidaan kusettaa ja yrittää pelotella poliisilla. Poliisit jopa tuli kerran kun mentiin Guatemalan puolelle, pyytää bensa rahaa. Sattui olee vähän pesoja taskussa, muutaman euron edestä, niin olivat tyytyväisiä niihin.
Mutta aina ei näin ole, joten ei kannata tuudittautua ettei mitään kävisi!

Päästin nyt Meksikossa, Playa del Carmenissa jopa tyttöni (17v ja 20v) käymään 2km päässä keskustassa McDonaldsissa kun halusivat testata sen.

Varmistettiin että heillä offline-kartta, missä majoitus “täppänä”, sekä offline kääntäjä että pärjäävät espanjalla, mutta puhelimet ei saa olla lentokone-tilassa, jotta voidaan soittaa toisillemme hätätapauksissa.
Myös majoituksesta kuva sekä osoite vielä varmuuden vuoksi, vaikka mapsistä sen löytävät. 

Kyllä mä vähän vilkuilin kelloa, koska oli perjantai ilta.
Paikalliset on kyllä tosi avuliaita auttamaan, vaikka eivät osaisi englantia, mutta onhan niitä “ei-avuliaita” aina joukossakin.

Poliiseita sekä armeijan väkeä on Meksikossa joka paikassa pyssyjensä kanssa.

Muita Meksikon seikkailuja

Olin vuonna 2022 parin kuukauden reppureissulla Meksikossa ja Guatemalassa ja siitä ajasta noin viikon verran Karibian meren puolella.

Tulumissa edellisen kerran 2022:
Meksikon seikkailu, Playa del Carmen ja Tulum

Cancunissa edellisen kerran 2022:
Meksikon seikkailu, Cancun ja Holbox

Mun ensimmäinen reppureissu mikä alkoi Meksikosta: Ensimmäinen reppureissuni – Mitä ottaa huomioon? Mitä tekisin toisin… vai tekisinkö?

Tulum ja Cancun

Reppureissu tyttöjeni kanssa suuntasi tällä kertaa Meksikoon.
Lensimme Cancuniin mistä otimme taksin Playa del Carmeniin. Paluu lento olisi myös Cancunista. Muuta emme vielä olleet suunnitellut etukäteen, vaan menemme fiiliksen mukaan!

Tulum ja Cancun

Tulum

Otimme Bacalarista, 307 tieltä Mayab bussin, 795 pesoa yhteensä (3henk). Ado olisi ollut 1155 pesoa yhteensä ja Colectivo 540 pesoa yhteensä, mutta olis lähtenyt vasta parin tunnin päästä. 

Tulum on kunta Jukatanin niemimaalla Quintana Roon osavaltiossa Meksikossa noin 130 kilometriä etelään Cancunista Karibianmeren rannalla. Vuonna 2010 kunnassa oli noin 28 000 asukasta, joista noin 18 000 asui kunnan samannimisessä keskustaajamassa.
Muita Tulumin kunnan kyliä ovat Akumal, Cobá ja Ciudad Chemuyil, joissa on noin 1300 asukasta kussakin. 

Tulum merkitsee muuria, mutta entiset asukkaat kutsuivat sitä ilmeisesti nimellä Zama, eli aamunkoitto.

Majoitus

Asuimmme Avenida Kukulkan tiellä, Tulumin keskustan ja rannan välissä. Tämä tie oli suurimmaksi osaksi hiekkatietä ja sen varrella rakennettiin viidakon puolelle nähtävästi uusia hotelleja.

Kaupat ja liikkeet oli hyvin vaatimattomia, paikallisten pieniä kojuja.

Otimme majoituksen Airbnb:n kautta ja olimme todella tyytyväisiä!




Eräänä päivänä meillä oli sähkökatkos mutta hienosti ja nopeasti se hoidettiin kuntoon, mun otsalamppua apuna käyttäen.

Auringonlasku ja liikkuminen

Aurinko laskee aikaisin ja siksi oli hyvä varautua otsalamppuun, sillä aika vähän oli meidän asutuksen luona katuvaloja. Myös hiekkatiet oli välillä lätäköiden peitossa.


Tulumin keskustan yllätykset

Keskellä keskustaa, melkeinpä, oli paikallisten asutus mikä oli aika köyhän näköinen alue. Tykkäsin silti kovasti kävellä sen läpi ja katsoa paikallisten aitoa ja rentoa menoa.



Keskustan tuntumassa oli myös pieni cenote.

Pyöräilyä

Majapaikastamme saimme vuokrata pyöriä.

Vuokrasin yhtenä päivänä pyörän ja tarkoituksena oli käydä katsomassa Tulumin raunioita.
Lähelle raunioita kun pääsin niin ihmettelin että miksi niin pitkä autojono on menossa sinne. Jono ei liikkunut juurikaan yhtään ja harmitti niiden puolesta jotka oli siellä viimeisenä jonottamassa. Mahtoivatko päästä koko päivänä rannalle?

Pääsin pyörällä lähelle raunioita, mutta ennen rantaa oli tullut portti ja vartijat. Nyt oli tullut maksu 50 pesoa rannalle, sillä se on kansallispuistoa nykyään.
Rauniot oli entuudestaan tuttu paikka minulle, joten en mennyt tällä kertaa katsomaan niitä.
Vartija näytti minulle toisen reitin kun kysyin että mikä olisi mukavampi kuin isoa tietä pitkin. Se reitti meni sademetsän läpi ja oli hyvin muhkurainen sekä moskiittoja oli hyvin paljon.


Karibian meri

Tulumissa näkyi vain ihan pieni pätkä Karibian merta ellet maksanut kallista hotellia tai pääsymaksua kansallispuistoon. Sillä “ilmaisella” pätkällä ei ollut hiekkarantaa vain kiviä, myös paljon vedessä. Sekä ranta oli hyvin aallokkoinen eli ranta ei ollut kovin turvallinen uimiseen.
Rannalle ja raunioille maksoi 50 pesoa, mikä ei ollut paljon mutta kyllä sekin tulee kalliiksi pidemmän päälle, kun meitäkin on kolme.
Entä paikalliset?!

Kävimme eräänä päivänä toisen tyttöni kanssa hotelli alueella, jos vaikka löytäisimme jonkun edullisen rannan.
Sekin ranta oli vaikea löytää sillä sellaistakaan ei ollut kuin ihan pieni pätkä. Sillä rannalla oli hotelleja myös mutta yhden hotellin ravintolan asiakkaat saivat syödä ja juoda rannalla. Tämäkin tietysti maksoi enemmän, eli piti kuluttaa tietty määrä rahaa ravintolaan ja sait sillä hinnalla olla muutaman tunnin.




Itse lähin tutustumaan kävellen Tulumiin ja Karibian mereen mutta sen jälkeen kun lähin rannalta, en enää nähnyt merta.
Kävelin keskustaan erittäin paahtavassa säässä. Keskustasta ajattelin ottaa colctivon takaisin, mutta ne oli aina niin täynnä etteivät ottaneet kyytiin.

Pyykki

Tulumissa pyykin pesu oli suht edullista, kun maksettiin painon mukaan.

Tällainen oli pari vuotta sitten seikkailu Tulumissa:
Meksikon seikkailu, Playa del Carmen ja Tulum 

Cancun

Ado olis ollut Cancuniin 400 pesoa/henk.
Colectivo 50 pesoa/henk. Playa:an ja siitä toisella colectivolla 45 pesoa/henk. eli yhteensä 95 pesoa/henk.
Menimme tällä kertaa colectivolla.

Otimme taksin Colectivolta koska saimme sen 50 pesoon. Taksikuski sanoi vajaan 2km matkalla useita kertoja espanjaksi että alue on vaarallinen ja siltä se näytti! Ei mitään kioskeja, kauppoja, ei edes paikallisten jotain liikkeitä ym. Vain aika huonossa kunnossa olevia taloja. 

Kun pääsimme hotelliin niin meille heti ilmoitettiin ettei internettiä ole ollut 3kk, koska heillä jotain ongelmia sen firman kanssa. Emme tiennyt mitä tehdä, koska ilman nettiä en voi perua varausta, enkä varata uutta eli en voi tehdä yhtään mitään ilman nettiä. Työntekijä sanoi että voi varata meille kyllä taksin mutta mihin?!

Onneksi emme maksaneet paljoa hotellista, 3 yötä oli 2380 pesoa, 3 hengeltä (n.130€)  ja muuten oli kyllä hienot puitteet!
Oli uima-altaat katolla ja sisällä sekä kuntosali katolla, uima-altaan vieressä.






Torakka löytyi ekana aamuna suihkun lattialta…

Otimme huoneen ja lähdimme syömään missä saimme netin. Laitoin peruutuksen, mutta siinä voi mennä 24h ennen kuin hotelli vastaa peruutukseen. Jäimme siis ainakin yöksi hotelliin… ja muiksikin yöksi, sillä emme saaneet kunnon vastausta ikinä eikä mitään korvauksia ole tulossa mistään. 

Liikkuminen

Cancunissa liikkuminen oli aika helppoa ja edullista.
Meidän läheltä, tieltä 180 lähti busseja sekä Colectivoja. Bussi esimerkiksi oli 12 pesoa/henk minne vaan. Liikkui keskustan läpi sekä rannalle, hotelli alueelle. Kävimme Tortugas sekä Caracol rannoilla. 



Nää bussikuskien penkit on ihania ja ilmastoituja 🙂

Tortugasissa oltiin päivällä. Se oli aika pieni ja paikallisten suosima, varsinkin kallio osuudella oli enemmän paikallisia ja jätittivät myös roskat sinne. Siellä viihtyi linnut ja iguaanit myös. Rannalla oli jonkin verran levää, mutta ei haitaksi asti. 






Caracolilla oltiin illalla ja se oli jotenkin kivempi ja kauniimpi. Myös meri näytti turkoosimmalta, mutta ehkä oli matalampi ranta. Emme käyneet uimassa ja siksi vaikea verrata. 


Yhtenä yönä oli tullut vettä kunnolla ja aamulla oli kadut vielä veden peitossa, koska täällä ei ole kunnon sadevesi viemäristöä.

Tämä kaupunki oli myös sellainen missä oli hieman vaikea nähdä Karibian merta, sillä isot hotelli kompleksit oli vallannut kaikki rannat ja tieltä ei nähnyt edes vilausta merta kuin vain muutamissa paikoissa. Cancunissa oli sentään muutamia rantoja mihin pääsi, että piti maksaa… tai sait pöydän, aurinkotuolit ja varjon jos olit asiakkaana ravintolassa. Tietysti hinnat oli hieman turisti luokkaa, mihin aina tulee lisäksi 15% tippi. Tämä 15% oli melkein joka paikassa sääntö kuin poikkeus. 

Yritin täälläkin paria eri reittiä mennä katsomaan nähtävyyttä missä meri ja joki kohtaa, mutta se oli hotelli aluetta, niin en päässyt eteenpäin porteista. 

Ihanaa katutaidetta

Meksiko on siitä niin ihana paikka kun joka puolella on väriä ja maalauksia!

Tässä hyvin pitkä aita oli ihan alusta loppuun asti niin taidokkaita maalauksia peräjälkeen, sulautuneina toisiinsa.

Tässä oli 5:n kerrostalon (vain 4:stä kuva) päätyä maalattu näyttävästi. Näitä ei voi muuta kuin hämmästellä!

Tällainen oli pari vuotta sitten seikkailu Cancunissa:
Meksikon seikkailu, Cancun ja Holbox

 

Täällä lisää meidän reppureissusta:
Playa del Carmen
Cozumel, paratiisi saari
Bacalar ja upea 7 sävyn laguuni 

Pohjois-Italian road trip

Italia on romantikon maa!
Odotan Italialta paljon; upeita maisemia, mahtavia vuoria, romanttisia gondoleita, historiallisia linnoja ja rakennuksia, suloisia kahviloita, hyvää viiniä sekä ruokaa ja aurinkoa, vaikka on tammikuu.

Pohjois-Italian road trip

Lensin Milanoon, Bergamoon n.3h 15min.
Maisemat lentokoneesta oli mielettömät! Näkyi niin selvästi mahtavat Pohjois-Italian vuoret. Ensin näkyi lumiset vuoren huiput pilvien yläpuolella ja hetken päästä näkyi niin upea vuoristo maisema, mikä jatkui silmänkantamattomiin.
Koneesta näkyi myös ne ihanat serpentiini tiet ja pienet kylät vuorien juurella ja välissä. 

Milano

Milano on kaupunki Pohjois-Italiassa Lombardian alueella. Se on myös samannimisen metropolikaupungin keskus. Milanon asukasluku on noin 1,38 miljoonaa, joten se on Italian toiseksi suurin kaupunki. Milanon metropolialueen asukasluku on arviolta noin 4,2 miljoonaa.
wikipedia 

Milano on Italian rahamaailman ja muodin keskus, mihin en tällä kertaa kerinnyt tutustumaan.

Bergamo

Bergamon vanhakaupunki Città Alta eli Bergamo alta (yläkaupunki, Ylä-Bergamo) on rakennettu kukkulalle. Alpit päättyvät heti kukkulan eteläpuolella, josta alkaa Pojoen laakso. Kaupunki on myöhemmin kasvanut kukkulan juurelle ja on nimeltään Bergamo bassa eli Città Bassa (Ala-Bergamo, alakaupunki).
Bergamosta on Milanon keskustaan linnuntietä runsas 40 kilometriä.
wikipedia 

Myös Bergamoon en kerinnyt tutustua tarkemmin, mutta ensi kerralla kyllä jätän aikaa Bergamon vanhalle kaupungille, sillä se näytti kauempaa niin upealta, kun kävimme Bergamon linja-autoasemalla.

Bergamon kentällä kahvi ja focazzia n.5€, Heineken 0,3l 4€.
Lähtiessä takas kotiin otin menun mihin kuului pieni pasta, vesipullo ja kahvi. Se maksoi vain 10€.
Bergamon kenttä on varmaan halvin lentokenttä missä oon ollut.

Italia muutenkin on edullinen paikka. Kahvi tai oikeastaan iso macchiato maksoi 1,90€ Orioncenterissä, lähellä Bergamon lentokenttää. 

Liikkuminen

Liikuimme Italiassa vuokra-autolla. Vuokra-auto oli ollut joskus kovassa raekuuro myräkässä, sillä se oli aivan täynnä pieniä ja vähän isompiakin lommoja.

Liikuttiin enimmäkseen isoja teitä paikasta toiseen ja rekkoja oli todella paljon päiväsaikaan liikkeellä. Autostradalla vievät 2/3 kaistoista, koska ohittelevat toisiaan ja muille jää käytännössä vain yksi kaista.

Myös junalla kävin Venetsiassa.
Juna- ja bussi liikenne tuntui helpolta Pohjois-Italiassa.
Trenitalia:sta saat kätevästi katsottua aikataulut ja ostettua junaliput.

Pohjois-Italian serpeenitiet

Lähtöpäivänä ajettiin Feltrestä vuoristotietä kohti Bergamoa. Se oli niin upeaa serpentiniinitietä!

Varsinkin vuorelta alastullessa valittiin aika kapea tie, missä ei saanut rekoilla ajaa ja pian ymmärrettiin miksi. Tie oli enemmän kuin serpentiiniä. Se oli kuin joku olisi harjoitellut ekan kerran siksakkia ompelukoneella 😄. Ja tie oli todella kapea, missä ei mahtunut kaksi autoa menee rinnakkain tai muuten vuoren rinne olisi naarmuttanut sisäpuolella olevaa autoa. Muutama auto vain tuli vastaan tiellä ja se muutama kerta joutui jompi kumpi peruuttelee sopivaan kohtaan missä vuori meni hieman sisäänpäin, jotta toinen auto mahtui ohittaa.

Lähettiin kesärenkailla vuoristoon missä tuli tälläisiä liikennemerkkejä vastaan… hmm!



Viadotto Valgadena, upea silta



Gardajärvi

Jääkaudella syntynyt Garda on Euroopan neljänneksi syvin järvi ja Italian suurin järvi. Järven pinta-ala on noin 370 km² ja pituus 51,6 km.
Gardajärvellä puhaltaa säännöllisiä päivittäisiä tuulia; Peler tuulee aamupäivällä pohjoisesta etelään ja Ora tuulee iltapäivällä etelästä pohjoiseen.
Gardan vesi on ihanan kirkasta ja houkutteli uimaan, mutta näin tammikuussa jätin väliin.

Gardan ympärillä on useita upeita pieniä kyliä, joihin pitää joku päivä vielä päästä tutustumaan. Ehkäpä seuraava voisi olla Gardajärven road trip!

Yksi James Bond elokuva, 007 Quantum of Solace on tehty Gardajärvellä.

Lazise

Lazise on kunta Veronan maakunnassa, Veneton alueella Pohjois-Italiassa. Kaupungissa on noin 7 000 asukasta, ja se sijaitsee Gardajärven itärannalla.

Yövyin Leonardo Hotel Lago di Garda – Wellness and Spa:ssa.



Tapasin tämän komean Italialaisen heti ensimmäisenä aamuna ja se oli menoa heti! Kun näimme toisemme, se oli kuin elokuvista, juoksimme toistemme syliin! Kyllä Italialaiset osaa!

Sirmione 

Sirmione sijaitsee näyttävällä paikalla, kapean, neljä kilometriä pitkän kannaksen kärjessä, järven etelärannalla.

Sirmione on pitkä uloke “keskelle” Gardajärveä

Sirmionen läpi kulkee yksi ainoa katu, tai pikemminkin kuja, ja sitä käyttää sekä jalankulkijat että autot. Kujalla on välillä liikennevalot kertomassa mitenpäin autoliikenne kulkee.

Vaikka on tammikuu niin turisteja oli aika paljon.











Feltre

Feltre on kunta Pohjois-Italiassa, Bellunon maakunnassa, Veneton alueella.
Feltre on upea pieni kylä keskellä vuoria. Näkymät on niin upeat, katsoit minne tahansa! Osa vuorista oli saanut lumivaipan. 

Yövyin Hotel Casonassa.
Ihana hotelli ja todella hyvä ravintola, Ristorante Casona.



Vanhakaupunki oli kaunis ja hinta-laatusuhde erittäin hyvä!

Käytiin alkudrinkeillä kahvilassa ennen illallista, (ravintolat aukeavat vasta klo:19) niin kuin paikallisetkin tekevät. Pieneen kahvilaan mahtuu yllättävän paljon ihmisiä ja koska heille ominaista on juoda kahvi n.2 minuutissa tai jopa alle, niin he eivät tarvitse istuma paikkoja, vaan kaikille riittää tilaa tiskiltä. Näin iltaisin joivat myös viiniä. Heillä onkin todella hyviä viiniä, onhan se yksi parhaimpia viinimaita sekä yksi parhain viinin viljelyalue!

Usein tulee drinkkien lisäksi tapaseja ja niitä tulee riittävästi. Lasku oli silti vain 8,50€, 3 hengeltä!

Michelin ravintola Aurora

Söimme illallista Ristorante Aurora, mikä oli saanut ensimmäisen Michelin tähden 2023.
Söimme pitkän kaavan mukaan (3 ruokalajia) ja ruoka oli todella hyvää, mitä osasi odottaa Michelin ravintolalta. 

Lasku oli kolmelta yhteensä 192€ juomien kanssa, alkudrinkit, viini ja 1 jälkiruokadrinkki. Todella edullista!




Venetsia S.Lucia

Juna Feltrestä Venetsia Santa Luciaan maksoi 8,70€/suunta.
Matka kesti n.2h ja oli yksi junan vaihto. 

Venetsia Santa Lucia on koillis-Italiassa, rannikolla sijaitseva kaupunki. Se on rakennettu 118 saarelle, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan, keskellä Venetsian laguunia ja joita yhdistää toisiinsa 354 siltaa. Laguunin erottaa avomerestä pitkien ja kapeiden saarten jono, jonka saarista suurin on Lido. (wikipedia)

Venetsia on laguuni ja siksi vesi on merkittävässä osassa kaupungin kulkuyhteyksissä. Paras tapa tulla Venetsiaan on laivalla tai junalla.

Venetsian päärautatieasema on Santa Lucian rautatieasema.
Venetsian vanhankaupungin pohjoispäästä johtaa mantereelle pitkä maantie- ja rautatiesilta. Sen lähellä on rautatie- ja linja-autoasema sekä pysäköintitaloja.

Venetsiassa liikutaan ainoastaan jalan, tai vettä pitkin vaporettoilla (linjavesiliikenne), gondoleilla (kalliita), moottoriveneillä tai kanooteilla.

Kanavista suurin on leveä Canal Grande, joka johtaa rautatieaseman läheisyydestä Pyhän Markuksen torille. Sen ylittävistä silloista tunnetuin on Rialton silta, Ponte di Rialto.
Grande kanaali on reunoista n.2m ja keskeltä n.5m syvä.

Venetsian väestö vähenee koko ajan. 270 000 asukkaasta vajaat 60 000 asuu historiallisessa keskustassa, 30 000 muilla laguunin saarilla ja loput mantereen puolella.
Vedenpinnan nousun ja asumisen kallistumisen takia ihmisiä muuttaa pois, ja samalla peruspalvelut korvautuvat turisteille tarkoitetuilla liikkeillä. (wikipedia)

Venetsiassa oli erittäin paljon turisteja näin tammikuussa. Ajatelkaa miten ahdasta siellä on sit kesällä! En missään nimessä haluisi siellä olla pahimpaan turistiaikaan.

Venetsia on upea ja koettava kerran elämänsä aikana!
Vaikka se on upea, niin mielestäni se on nähty muutamassa tunnissa. Siellä kävelemiseen joutuu varaamaan aikaa, sillä kujat on todella labyrinttimaisia sekä kapeita ja saatat muutamasti eksyä kujalle, mikä ei johda mihinkään.

Kävin Pyhän Markuksen aukiolla sekä halusin nähdä kuuluisan Rialton sillan.
Join ehkä elämäni kalleimman cappuchinon aukiolla, 12€, samalla kun ihastelin rakennuksia ja ihmisiä.
Lounaalla kävin lähellä Rialton siltaa, mikä oli kohtuullisen hintainen, n.20€ viinin kanssa.

Lidossa ehkä olisi ollut kiva vielä vierailla sekä Muranossa, mutta silloin olisi tarvinnut jo yöpyä Venetsiassa.
Ehkä ensi kerralla, sillä Italiassa on vielä paljon missä haluisin käydä ja nähdä!








Palazzo Ducale eli Dogen palatsi

Basilica di San Marco

Ponte di Rialto

Kadut oli useimmiten hyvin merkitty sekä nähtävyydet, mutta välillä kyltit hävisi tai en vaan välillä unohdin niitä seurata.

Ja välillä olin ihan kujalla…

Onneksi oli Googlemaps ja sitä nähtävästi melkeinpä kaikki käytti, sillä suurin osa ihmisistä kulki kännykkää tuijotellen, et hyvä kun edes näkivät mitään muuta 😄

Ilmasto

Pohjois-Italian Alppien korkeimmilla rinteillä yli 4 000 metrin korkeudessa ilma on hyytävää läpi vuoden, mutta jo vuorten juurella ilmasto on leuto. Osa Pohjois-Italiaa kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen.
Pohjois-Italiassa sataa suhteellisen tasaisesti läpi vuoden.

Nyt tammikuussa yöllä oli välillä pakkasta muutama aste, mutta heti kun aurinko nousee, n.klo:8, alkaa aurinko lämmittää ja päivällä lämpö nousee 10 asteen molemmin puolin. 

Aamuisin oli aika jäistä ja auto oli myös kevyen jään peitossa.

Viini

Italialaisessa kulttuurissa viinillä on merkittävä rooli ja siellä pääseekin maistelemaan ainutlaatuisia viinejä samettisesta amaronesta, pirskahtelevaan proseccoon.

Italia on maailman suurin viinintuottaja. Italia on mennyt tuotannossa jopa Ranskan ohi. Italia tuottaa esimerkiksi viisi kertaa enemmän viiniä kuin Saksa ja neljä kertaa enemmän kuin Chile.
Italiassa on parikymmentä viinialuetta ja jokaisella alueella on omaleimainen tyylinsä. Kuuluisimmat viinit tulevat pohjoisesta, kuten Barolo, Barbaresco, Brunello di Montalcino, Amarone ja Chianti. (viinikartta)

Pohjois-Italiassa sijaitseva Veneton alue sijaitsee Garda-järven itäpuolella. Se on Italian suurin viinintuottaja.
Venetolle nimensä antaneet veneetit alkoivat viljellä viiniä alueella jo 3000 vuotta sitten.
Italia onkin tunnettu myös maailman vanhimmista viininviljelyalueista.

Alueen tunnetuimmat punaviinit syntyvät Valpolicellan viinialueella. Venetossa tuotetaan myös Italian tunnetuimpiin viineihin kuuluvaa voimakkaan hedelmäistä ja samettista amaronea, mikä on arvokas Pohjois-Italialainen viini ja erittäin tunnettu myös Suomessa esim. Masi.
Lisäksi alue on kuuluisa oljenkeltaisesta ja virkeän hedelmäisestä soave-valkoviinistään ja kuohuvasta proseccostaan.

Yleisimmät rypälelajikkeet:
Valkoiset lajikkeet, joita käytetään soaven ja proseccon valmistukseen: Garganega, Glera
Punaiset lajikkeet, joista valmistetaan amaronea ja muita punaviinejä: Corvina, Rondinella, Molinara
viinimaa 

Viinejä tietysti tuli maisteltua laidasta laitaan ja arvokkaimmat amaronet oli vain muutamia kymppejä. Kaupassa pullo keskihintaista viiniä maksaa noin 5-7€.

Viinitiloja oli aivan joka paikassa!

Kotiin lähdön aika

Mut jätettiin tämän kyltin eteen kun road trip loppui ja odotin hetken suukkoa mutta nyt ei tullut…

Täältä pääset lukee edellisen road tripin missä kävin myös Italiassa.
Meidän road trip Sveitsi-Italia-Liechtenstein

Bacalar ja upea 7 sävyn laguuni

Reppureissu tyttöjeni kanssa suuntasi tällä kertaa Meksikoon.
Lensimme Cancuniin mistä otimme taksin Playa del Carmeniin. Muuta emme vielä olleet suunnitellut etukäteen, vaan menemme fiiliksen mukaan!

 

Bacalar ja La Laguna de Los Siete Colores

Bacalarin laguunin seitsemän sävyä on sävähdyttävä näkymä!
Laguuni on se juttu tässä kylässä ja ei ihme sillä laguuni on aivan mielettömän kauniin värinen, niin kuin nimikin sanoo -> seitsemän värin laguuni.
Vaalea kalkkikivihiekkainen pohja saa veden sävyt hehkumaan ja vesi on lämmintä kuin kylpyammeessa.

Bacalar on Jukataniin niemimaalla mutta ei ole Karibian meren rannalla vaan sademetsässä ja upean laguunin ympärillä.
Bacalar on lähellä Meksikon etelärajaa ja lähellä Belizeä sekä lähellä rajakaupunkia, Chetumalia.
Bacalarissa on vaan n.11 000 ihmistä.

Turismia vähän (ainakin toistaiseksi) täällä ihanan rauhallisessa ja idyllisessä kylässä. Täällä pääsee nauttimaan rennosta meksikolaisesta elämästä.

Elämä Bacalarissa

Ensimmäinen ilta oli hyvin kostea mutta muut illat, ehkä jopa viileitä kun olemme tottunut 28 lämpöihin myös iltaisin.  Tänään ollut jopa säätiedoissa varoitus että viileä rintama tulee, mikä tarkoittaa että on ollut yöllä jopa VAAN 24 astetta 😳 Jo aamupäivästä on noussut n.30 asteeseen silti.

Iltaisin kadut voi olla aika hämäriä tai jopa ihan pimeitä sillä katuvaloja ei ole joka paikassa tai niitä on harvaan. On ihana kulkea hämärässä ja kuunnella siritystä.
Keskustassa on valot sekä hieman jopa menoa. Ravintolat on myöhään auki ja musiikkia meksikolaiseen tapaan mutta tämä kylä ei ole mikään bilettäjän paratiisi.


Vaikka Bacalar on erittäin rauhallinen kylä niin silti näkyy poliiseja sekä armeijan autoja.

Palapa, palmunlehväkattoinen mökki on useiden laitureiden päässä missä voi nauttia suojassa auringolta.


Iltapäivällä ihmiset jo alkavat kerääntymään laitureille ja viettävät siellä aikaa yhdessä, samalla nauttien illan hämärtyessä.

Elämä Bacalarissa on hyvin rauhallista.










Yhtenä päivänä kävimme beach clubilla lekottelemassa riippukeinuissa.

Katu taidetta

Mihin vain menet Meksikossa niin näet upeita maalauksia joka paikassa. Meksiko on väriä täynnä.




Hotellimme

Laguuni

Laguuni on 42km pitkää ja 2,5km leveä leveämmästä kohdasta.
Sitä kutsutaan La Laguna de los Siete Colores sillä siinä on kaikki värit turkoosin ja sinisen välillä. 

Kävimme vene ajelulla laguunilla ja pääsimme uimaan aivan mahtavassa ympäristössä, Canal de Los Piratas. Siellä oli niin upean väristä vettä, mangrove metsää ja ehkä myös krokotiilejä, mutta niitä ei onneksi nähty.


Kävimme muutamalla cenotella ja syvin taisi olla 113m. Siitä saimme kuulla tarinan noidasta joka oli noitunut cenoten koska sen piti muuttaa pois alueelta. Cenoteen onkin hukkunut 28 ihmistä.

Kävimme myös uimassa Cenote Esmeraldan vieressä ja varoitettiin ettei mentäis liian lähelle reunaa, sillä Cenote on syvä sekä vesi viilenee paljon. Reunalla olikin paljon viileämpi vesi. Muuten vesi on ollut kuin linnun maitoa eli todella lämmintä!


Cenoten reunalla väri muuttuu samantien ja huomaat syvyys eron. Pohjaan et enää näe ja se tuntui hurjalta vaikka istuit veneessä. Tuli tunne että Cenote imaisee vielä meidät.

Saimme tutustua myös Stromaliitteihin. Ne on ollut jo ennen dinosauruksia ja siksi on tärkeää että kaikki suojelee niitä sekä laguunia.

Laguunissa ei sen takia saa uida aurinkorasvan kanssa tai pitää käyttää eco hajoavaa rasvaa. Monet majoituspaikat ovat kiinnittäneet paljon huomiota asioihin, jotta laguunia ei vahingoitettasiin.

Stromatoliitti yhdyskunta

Stromaliitti on kupumainen kivimuodostuma, joka on syntynyt mineraalien ja sedimenttien kertyessä syanobakteereiden muodostamiin yhdyskuntiin. Varhaisimpien stromatoliittien uskotaan syntyneen noin 2,7 miljardia vuotta sitten, ja näin ne ovat todisteita varhaisimmasta yksinkertaisesta elämästä maapallolla. wikipedia 

Myös Suomesta Meri-Lapista löytyy Stromaliitteja.


 
Stromaliitit oli eristetty yleensä nauhalla ja oli kyltti missä kerrottiin asiasta.

Cenote Negro 

Se on pienin Bacalarin laguunin neljästä cenotesta. Sen halkaisija on 130 metriä ja 113m syvä.
28 ihmistä hukkunut, ehkäpä noidan kirouksen takia…

Cenote Esmeralda 

Cenote, jonka halkaisija on  n.300m ja keskisyvyys 70 m.
Se ei ole paras paikka uimiseen mutta sukeltamiseen se soveltuu. 

Cenote Azul

Emme kerinnyt vierailla Cenote Azulilla mutta sen uskotaan olevan yksi Meksikon suurimmista cenoteista, n.360m halkaisijaltaan.

Canal de Los Piratas

Pirates kanaali erottuu kauniista sinisen sävyistä sekä erittäin hienosta hiekasta, joka lumoaa jokaisen matkailijan ja jolla sanotaan olevan iholle hyödyllisiä ominaisuuksia. Kanava on kiehtova turistikohde, jossa Bacalar-laguuni ja Hondo-joki yhtyvät.

Kanaalin sisäänkäynnin luona on valtava sementtimöhkäle eli laiva, jonka tarkoitus oli joskus toimia ravintolana.

Kiitos ihana Bacalar ja upea laguuni!
Matka jatkuu taas…

Täältä pääset lukemaan lisää meidän Meksikon seikkailusta:
Playa del Carmen
Cozumel, paratiisi saari

Cozumel, paratiisi saari

||Tämä postaus sisältää affiliatelinkkejä ||

Reppureissu tyttöjeni kanssa suuntasi tällä kertaa Meksikoon.
Lensimme Cancuniin mistä otimme taksin Playa del Carmeniin. Muuta emme vielä olleet suunnitellut etukäteen, vaan menemme fiiliksen mukaan!

Playa del Carmenista suuntasimme Cozumelille, paratiisi saarelle.

Cozumel, paratiisi saari

Cozumel on saari ja kunta Karibianmerellä Meksikolle kuuluvan Jukatanin niemimaan itärannikolla. Saaren nimi merkitsee mayankielellä “pääskysten saarta”. Cozumel on suosittu matkailukohde erityisesti sukelluksen harrastajien keskuudessa. Saari tunnetaan myös risteilyaluksista, sillä niitä tulee useita päivässä saarelle.
Saaren keskuspaikka on San Miguel de Cozumel. 


Heti lautalta tultuasi olit jo keskustan kävelykaduilla.

Cozumel on kolmanneksi suurin saari Meksikossa. Saari on pohjois–eteläsuunnassa 48 kilometriä pitkä ja itä–länsisuunnassa 16 kilometriä leveä. Se sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä mantereelta ja noin 60 kilometriä etelään Cancunista.











Älä jätä autoasi tien varteen 😉

*Laatukellot

Miten pääset Cozumeliin

Cozumeliin pääset lautalla Playa del Garmenista ja maksoi 260 pesoa/henk. yhteen suuntaan. Matka kesti n.40-45min.
Lautta tulee Cozumelin kaupunkiin eli San Migueliin.

Cozumelilla on myös lentokenttä joten pääset myös lentäen.

Airbnb

Täällä asuimme Airbnb:n kautta ja aivan loistavasti onnistui kaikki yhteydenotto sekä majoittuminen!
Sain ihan omat nimikko hygienia tarvikkeet 😉




Pihaan saatiin portin taakse myös vuokra-automme

*Holiday Club Resorts

Kaksi puolta

Cozumelissa on kirjaimellisesti kaksi puolta mitkä on ihan vastakohtia.
On se puoli missä San Miguel sijaitsee ja mihin lautat sekä risteilyalukset tulee.
Tällä puolen on menoa ja tälle puolelle kaikki hotellit sekä asutukset sijoittuu.
Myös rannat on kauniita ja näillä rannoilla on hyvä uida eikä ole isoja aaltoja koska manner suojaa. Löytyy kyllä kallioisia ja kivikkoisia rantojakin tältä puolen.
Toinen puoli on rauhallinen paitsi meri kuohuaa ja aallot on jopa hurjia. Tällä puolen ei ole oikein mitään muuta kuin kaunis meri ja luonto, jopa karun kaunista sen hiljaisuuden ja asuttomuuden takia.
Myös autoja ja ihmisiä ei paljoa näkynyt. Muutama auto tuli vastaan sekä muutama ohitti koska ajelimme niin rauhakseltaan ja kuvasimme maisemia välillä.
Tykkäsin ja viihdyin tällä puolen saarta enemmän!




Tie oli autio ja yhtäkkiä tuli tien molemmin puolin kaksi ravintolaa

Freedom in Paradise Reggae Beach Bar & Grill

Bob Marley ravintola Rasta Bar




Ravintola Bob Marleyssa oli myös lemmikki possu

  


Vähän ennen kun tulimme rauhallisemmalta puolen takas saaren toiselle puolen on niemen kärki mikä on Meksikon itäisin kohta.
Olin menossa saaren itäisempään kohtaan (ja melkeinpä Meksikonkin) mutta se maksoi 18$ ja tuli fiilis että tämä on taas näitä turistien rahastuksia. Enkä mennyt ja hieman jäi  jälkeenpäin harmittamaan.


Eteläkärki. Tästä sanotaan että tämä olis Meksikon itäisin paikka…

Liikkuminen saarella

Saari on todella upea! Saarelle riittää muutama päivä että sen näkee ja kokee… ainakin meille riitti.

Täällä on hyvä olla auto sillä matkat rannoille on pitkät ja ainakin meille sanottiin ettei ole julkisia kuin vaan taksi, joten vuokrattiin auto pariksi päiväksi, n.50€/pvä.

Saaren ympäri menee yksi tie. Saaren pohjoiseen päähän ei pääse ajaa. Saaren ajaa ympäri n.1,20h.

Kaupungin oppii helposti ja siellä on helppo ajaa, varsinkin jos laskee että joka toinen menee oikealle ja joka toinen vasemmalle eli täällä on melkein kaikki tiet yksisuuntaisia. Eli ei kolaroitu tai törttöilty… ainakaan tietoisesti 😂

Rannat

Tää on turisti paikka, vaikka nyt emme nähneet paljon turisteja, mutta täällä pystyis elää dollareilla. 

Miinusta on se että toisen puolen rannat on privaatteja. Sinne kyllä pääsee silti, sillä näillä rannoilla on beach clubeja ja ne menee kiinni jo klo:17. Eli et pääse katsomaan auringonlaskua niiltä rannoilta. Ja osalle ainakin oli pääsymaksu. 

Kysyimme paikalliselta parasta rantaa ja hän suositteli Playa Mia (googlemapsissä lukee Playa Mia Granden vieressä Free beach) mikä oli meidänkin mielestä niin hyvä että kävimme siellä molempina päivinä. Keskustasta oli n.15km matka eli autolla n.20-25min.


Siellä ei näkynyt turisteja ja vain muutamia paikallisiakin vaan. Rannalla ei ollut aurinkotuoleja mutta useita palmuja joiden varjossa saimme makoilla paahtavalta auringolta. 

Toinen puoli on erittäin kaunista mutta siellä puolen ei pysty uimaan kovien aaltojen takia. 

Aktiviteetit

Cozumel on sukeltajien suosima saari. Cozumelia ympäröi koralliriutta, Mesoamerikan riutta, mikä on osa maailman toiseksi suurinta riuttaa. Riutta ulottuu Hondurasiin asti. Belizen puolella on tunnetuin kohta riutasta.
Snorklaus on myös hyvin suosittua sekä veneretket.

Garmenin päässä voit jo tutustua ja ostaa aktiviteetteja lauttalipun kanssa. 

Vietetty ihanaa ranta elämää täällä pari päivää mutta nyt on aika jatkaa matkaa mantereelle. 

VAMOS 👋

*Holiday Club Resorts

Playa del Carmen

*Tämä postaus sisältää affiliatelinkkejä. Mikäli päädyt ostamaan tuotteen affiliatelinkkini kautta, saan siitä rahallisen komission. Komission avulla ylläpidän tätä blogia. Linkin klikkaaminen ei aiheuta sinulle kuluja eikä minulle tuloja, joten voit rauhassa tutustua tuotteisiin ja miettiä ostopäätöstäsi. Suosittelen vain niitä tuotteita, joita olen itse käyttänyt tai käytän parhaillaan. Mielipiteet tuotteista ovat 100% omiani.

Playa del Carmen

||Tämä postaus sisältää affiliatelinkkejä ||

Reppureissu tyttöjeni kanssa suuntasi tällä kertaa Meksikoon.
Lensimme Cancuniin mistä otimme taksin Playa del Carmeniin. Muuta emme vielä olleet suunnitellut etukäteen, vaan menemme fiiliksen mukaan!

Playa del Carmen

Playa del Carmen on kaupunki Karibianmeren rannalla Meksikossa. Se sijaitsee hieman Cancúnin kaupungista etelään Quintana Roon osavaltiossa.
Vuonna 2010 kaupungissa oli lähes 150 000 asukasta.


*Edulliset lomatalot ja -huoneistot Espanjassa, Italiassa, Kroatiassa – Interhome.fi Loma-asuntojen vuokrausta turvallisesti yli 25 vuoden kokemuksella.

Meidän majoitukset

Ensin otimme bookingin kautta Akbal Playa hotellin, ihan läheltä Zazil-ha alueelta mutta oli Colosion puolella.
Tämä oli ainut minkä varasimme jo etukäteen Suomessa.

Toisen kerran majoituimme kun tulimme Cozumel saarelta Airbnb:n kautta Alexander majoituksessa, Zazil-ha alueella.


Meillä kuului Alexander majoitukseen aamiainen mikä oli croisant ja kahvi sekä Beach clubille sisäänpääsy, mutta sitoudut silti ostamaan 2000 peson edestä ruokaa ja juomaa eikä ihan halvalla vaan turistihinnoilla.

Millainen on Playa?

Playassa on ison kaupungin tuntua. Eli jos tykkää kaupunki elämästä niin siihen tämä on kiva.
On hienot ja näyttävät kävelykadut missä paljon erilaisia kauppoja sekä myyjiä. Paljon hienoja ravintoloita sekä hotelleja.
Myös pitkälti kaunista Karibian meren rantaviivaa, joten sopii hyvin myös jos tykkää nauttia rantaelämästä!

Rannat on siistejä sekä sopivat hyvin uimiseen. Myös rannoilla ei ole isoja aaltoja koska Cozumel saari suojaa edessä.




Nautin paljon kun kävelen paikasta toiseen, katselen paikkoja, ihmisiä sekä nähtävyyksiä. Otan kuvia luonnosta, eläimistä ja rakennuksista, nautin rennosta menosta sekä lämmöstä! Rakastan merta ja sen rantaviiva onkin yksi parhaimpia kävelypaikkoja!
Turistit ei välttämättä haittaa rannoilla mutta ehkä se miten turistit muuttaa kaupunkeja ja paikkoja haittaa enemmän mua.







 
Meksikossa on aivan ihania ja hyvin värikkäitä maalauksia sekä taloja!


Playas oli helppo löytää hedelmiä, myös valmiiksi pilkottuna. Hedelmät on niiiiin hyviä ja makeita!

Paikalliset hakivat automaatista veden 20l pönttöihin ja se maksoi 25 pesoa.

Playassa meillä oli ensimmäinen pyykkipäivä ja se maksoi 88 pesoa.

Aktiviteetit

Aktiviteetteja löytyy yllinkyllin! On päiväreissuja vaikka minne, esimerkiksi lähi saariin, sukellusta, snorklausta ym. mistä valita. Lähellä on Cozumel ja Isla Mujeres saaret
Budjettimatkalla pitää vähän valikoida et mitä ja missä tekee, joten täältä käsin teimme omatoimisen matkan läheiselle Cozumel saarelle ja olimme siellä 3 yötä.


Miinukset

Nautin päivistä Playassa mutta miinuksena se miten turistit on muovannut sen. Esimerkiksi täällä on rannoilla vähän paikkoja missä voit ottaa jonkun juoman ja saat tuolin, pöydän ja varjon.
Rannat muuttuneet niin että joudut ostamaan ”paketin” päiväksi 1400-2000 pesoa mistä saat käyttää esim. 1000-1800 pesoa ruokaan ja juomaan ja hinnat ovat aika korkeita. Sekä lopuksi he pyytävät vielä kaikesta tippiä n.15%.
Tipit ilman muuta ymmärrän! Mutta tässä paketti päivässä meille kävi niin että tarjoilija tuli kertomaan että meillä olisi vielä rahaa, joten otimme vielä jotkut juomat ja niiden yhteydessä tuli myös lasku, eli 15% meidän kaikkien paketista. Tuli aika kallis päivä olla rannalla!
Useammissa paikoissa tippi oli jo valmiiksi laskussa ettet voinut enää vaikuttaa siihen. Jossain paikoissa kysyivät että haluanko maksaa tippiä 10%, 15% vai 20%.
Jotenkin koen ettei meno ole niin rentoa, vaan sellaista väkinäistä myyntiä, mistä ite jotenkin vaivaannun!

Mamitas Beach Club

Seikkailu jatkuu

Matkamme jatkuu kohti Bacalaria ensin Colectivolla ja sitten bussilla.
Colectivolla tai paikallisella bussilla oli helppo liikkua majoituksesta lähemmäksi kaupunkia ja maksoi n.10 pesoa/henk.
Colectivoon mahtui kevyesti parikymmentä ihmistä 😅



*trivago

*Tämä postaus sisältää affiliatelinkkejä. Mikäli päädyt ostamaan tuotteen affiliatelinkkini kautta, saan siitä rahallisen komission. Komission avulla ylläpidän tätä blogia. Linkin klikkaaminen ei aiheuta sinulle kuluja eikä minulle tuloja, joten voit rauhassa tutustua tuotteisiin ja miettiä ostopäätöstäsi. Suosittelen vain niitä tuotteita, joita olen itse käyttänyt tai käytän parhaillaan. Mielipiteet tuotteista ovat 100% omiani.