Norja, Lofootit 15.7.20

Kiitos, kun jaat eteenpäin!

Vuoden 2020 ikimuistettavin seikkailu! Norja, Lofootit 15.7.20.
Aivan uskomattoman kauniit maisemat korkeine vuorineen ja turkoosin kirkkaine vesineen. Niin kaunista ettei kuvat voinut epäonnistua
😄

Aivan uskomattoman kauniit maisemat.

Lainasimme J:n isän pakettiautoa ja otimme vielä veneen perään. Pakattiin teltta ja makuupussit mukaan että pääsemme yöpymään myös veneen kanssa, muuten ajattelimme nukkua pakettiautossa. Ostimme Baltian reissulla paksun ilmapatjan mikä mahtui juuri täydellisesti pakettiautoon. Baltian reissulla ostimme myös paljon tölkkilihaa mitkä otettiin mukaan siltä varalta jos ei tulisi kalaa.

Norjassa sataa paljon joten on hyvä varautua kesällä myös lämpimiin ja sateen kestäviin vaatteisiin. Venereissujen takia varustauduttiin myös kelluntapuvuin ja tietysti pelastusliivit aina mukaan.

Autolla kun oltiin liikenteessä niin ei tarvitse liikaa miettiä tavaran määrää ja siksi meillä tuli otettua myös savustuspönttö ja laatikollinen puita mukaan. Muuten varustauduttiin niin kuin vaellukselle lähdettäisiin.

Lähdettiin 15.00 aikaa liikenteeseen. Tässä vaiheessa ei ollut vielä venettä perässä vaan otettiin se mukaan Rovaniemeltä mihin J:n siskon perhe oli jättänyt meitä varten kun he tulivat Lapista kotiin.

Meillä ei ollut kiirettä mihinkään eikä tarvinnut miettiä missä ja milloin nukuttiin kun voimme nukkua pakettiautossa kun siltä tuntui. Suomen puolella piti ottaa huomioon itikat eli jouduimme nukkua ikkunat ja ovet kiinni. Meillä ei ollut kunnon ilman vaihtoa mikä pitää hoitaa seuraavalle reissulle. Nukuttiin aamuyöstä muutaman tunnin jossain Rovaniemen ja Kilpisjärven välillä.

Kilpisjärvellä pysähdyimme tankkaamaan, syömään ja käytiin kaupassa vielä hakemassa muutamia juttuja esim. viinilasit ja retkituolit sekä vähän täydennystä ruokapuoleen. Kilpisjärvellä oli kaikki hyvin kallista.

Olihan sitä Suomenkin puolella kaunista ja jotenkin niin maagista kun poroja liikkui ihmisten joukossa sekä tiellä välittämättä autoilijoista. Se oli joka kerta niin ihmeellistä että piti hiljentää vauhtia että kerkesi ihalla niitä.

Norja

Norjan puolelle kun päästiin niin maisemat muuttui enemmän vuoristoisemmaksi ja alkoi näkyä luntakin siellä täällä vuorilla. Meillä sattui vielä niin hyvät ilmat että saatiin vain ihailla.

Tultiin pieneen kylään Bjerkvik, Narvikissa ja mieheni muisteli että siellä voisi olla veneenlasku paikka ja oikein muisti. Norjassa oli vaikea löytää veneen laskupaikkoja.

Lofootit

Ja niin alkoi yksi uskomattomista seikkailuista 😍 Pakattiin vene täyteen, hyppäsin ylisuureen kelluntapukuun ja kohti tuntematonta. Päätimme löytyy ihanan vuonon, hiekkapohjaisen laguunin mihin pystyttäisimme ensimmäisen leirin.

Rakastan merta mutta hieman jännitti kun oltiin ihan uusilla vesillä sekä eri maassa. Mietin että miten siellä hoituu asiat jos merellä kävisi jotain. Laitoimme sijaintimme ylös ennen kuin lähdimme ja otin kuvia maamerkeistä jotta voisimme suunnistaa takas jos muut keinot ei toimisi.

Alkuun näytti ettei löydetä paikkaa mihin rantautua koska maasto oli niin kallioista. Kävimme välillä kalassa missä aloin jo vähän huolestua koska kello alkoi olla jo alkuillan puolella ja kohta pitäisi syödäkin jotain. Muutama kala tuli mut ne oli liian pieniä ja päästimme pois. Ja kaiken kukkuraksi kaksi uistinta jäi kiinni niin että piti siimat katkaista. Jännitystä lisäsi se ettei merellä ollut juurikaan muita veneitä joilta saisi apua jos esim. moottori ei käynnistyisi. Pakotin itseni rentoutumaan ja nauttimaan. Huomasin etten nauttinut niin siitä kalastuksesta koska nämä asiat painoi mieltä, mutta nautin hurjasti aina siirtymisistä.

Lähdimme takas päin ihan rantaa pitkin ja onneksemme löysimme rannan mihin pääsimme veneellä sekä tasaisen kohdan mihin pystytimme teltan.

Lofootit
Kello oli n.18.30 paikallista aikaa ja oli laskuvesi. Purimme tavarat ja pystytimme leirin. Piti katsoa levästä mihin asti vesi voisi nousta ja sen yläpuolelle pystyttää teltta. Koko ajan jouduimme hakea venettä ylemmäksi jotta nousuvesi ei veisi venettä. Se oli ihan uskomatonta! Miten vesi voi nousta niin nopeasti!?!

Vuorovesi

Vuorovesi noudattaa Norjassa, kuten muuallakin, kuuden tunnin rytmiä vuorokautisen siirtymän ollessa 50min eteenpäin. Lofooteilla vuoroveden korkeusero vaihtelee n. 1,5-3,5m välillä riippuen kuunkierron vaiheesta ja paikasta. Vuoroveden korkeusvaihtelu on suurempaa saariketjun sisäpuolella kuin Atlantin puolella.

Lofootit

Löysimme sivuston mistä näimme miten korkealle vesi nousee tai laskee sekä kellon ajat. Sivusto kertoi että joudumme valvoa ja päivystää yli 23.00 minkä jälkeen voisimme rauhassa käydä nukkuu…. mutta jouduimme laittaa kellon soimaan aamulla kun tulisi seuraava nousuvesi että saimme taas hiekalta veneen mereen. Vene kumminkin painoi sen verran että sitä olisi hyvin raskasta kantaa kuivalla maalla.

Aamulla kun herättiin niin meri oli kaukana ja vene hiekalla, mutta aamupalaa laittaessa ja syödessä meri taas nousi veneen alle. Päästiin kalaan ja kauppaan.
Seuraavana iltana se nousikin enemmän ja teltta paikkamme joutui veden varaan. Onneksi kerkesimme siirtää telttaa vähän ylemmäksi.

Lofootit

Lofootit

Lofootit on luoteis-Norjan rannikolla sijaitseva saariryhmä. Lofooteille pääsee siltaa pitkin autolla eikä tietulleja ole.

Lofoottien läpi päähän asti menee E10 mikä on hyvässä kunnossa, mutta hyvin kapea välillä ja mutkikas. Myös muutamia hurjia tunneleita on matkan varrella. Ne on hyvin kapeita, pimeitä sekä osa on pitkiä sekä mutkaisia. Osassa tunneleita ei mahdu kaksi autoa menee rinnakkain vaan siellä on levennys kohtia.


E10 päättyy pieneen kylään nimeltä Å. Sitä pidetään Lofoottien kauneimpana kylänä.

Ruoka on hieman kalliimpaa Norjassa kuin Suomessa. Siksi kannattaa jo ostaa osa ruuista Suomen puolelta ja tehdä vain tankkausta matkan varrella. Kauppoja ei ole ihan vieri vieressä joten kun sellaisen ohittaa niin kannattaa silloin tehdä tarvittavat ostokset. Myös huoltoasemia on vain siellä täällä.

Leirintäalueet on laadukkaita ja vähän halvempia kuin Suomessa. Suosituimmat oli ihan täynnä. Emme yöpyneet kertaakaan leirintäalueilla, mutta kerran kävimme suihkussa leirintäalueella. Ostimme respasta poletteja joilla suihkut toimi.

Matkan varrella näkyy lampaita vapaana sekä loputtomilla kuivaustelineillä roikkuvia turskia.

Vuorien valloitus.

Etukäteen olimme suunnitellut tehdä muutama haikkaus. Olin ladannut outtt-app:in mistä löysimme tarvittavat tiedot vuorista sekä sen avulla löysimme myös perille. App:iin olin ladannut etukäteen Mannen, Ryten ja Senjan puolelta Hesten vuoret.

Mannen

Ensimmäinen oli Mannen minkä korkeus on 1294m merenpinnan yläpuolella. Mannen oli tasoltaan medium ja 1-2 tuntia kestäisi haikkaus edes takas. Matkaa oli 3,9km sekä nousua 390m.

Saimme auton helposti parkkiin isolle viheriölle mistä lähti opasteet ylös vuorelle.
Nousu oli helppoa, mutta ensimmäiseksi nousuksi oli todella jännittävää kulkea kapeaa polkua mistä lähti molemmilta puolilta jyrkkä tiputus alas. Välillä jopa huimasi kun katsoi ympärille kauniita maisemia.

Ryten

Seuraavaksi oli Ryten. Ryten oli tasoltaan myös medium ja 2,5-4 tuntia kestäisi. Matkaa oli edes takas 7,9km ja nousua 550m.

Parkkipaikkoja oli aika vähän lähellä mistä reitti lähti ja meillä kun oli vielä vene perässä niin oli hyvin vaikea löytää tarpeeksi pitkää paikkaa. Ei muuta kuin vene irti ja työnnettiin se lähelle nurmikon reunalle.

Ensiksi meillä oli pieni siirtyminen Kvalvika beachille… näin meille sanottiin, mutta tämä siirtyminen oli ehkä reissun raskain. Olimme pakannu teltat, ruuat ym. tarpeelliset mukaan, jopa retkituolit eikä sen enempää mietitty minkälaiset vaatteet meillä oli siirtymiseen. Jouduimme aika vaikeaan maastoon tasapainoilemaan rinkkojen ja tuolien kanssa. Oli pari nousua ja laskua hyvin kivikkoisessa maastossa. Kyllä teki hyvää päästä kohtaan mistä näkyi aivan mahtava ranta ja se smaragdin kirkas meri, huh!! Voiko olla kauniimpaa maisemaa!?

Pystytimme leirin, söimme ja lähdimme ennen auringon laskua kiipeämään ylös. Olimme varautuneet rankkaan ja pitkään nousuun ja siksi olimme laittanut puhelimeen hälytyksen 30min välein että juomme vettä.
Alku nousu oli vaikeaa, mutta ihanaa. Matkalla joimme purosta raikasta vettä ja jatkoimme nousua.
Ei ollut vielä soinut toista kertaa hälytys kun pysähdyimme kauniiseen paikkaan ottaa kuvia ja ihmettelimme että miksi siinä kohtaa on niin paljon ihmisiä kun tajusimme että olemme jo huipulla. Tai siitä oli muutama minuutti vielä ihan korkeimmalle paikalle, mutta tämä kohta oli se suosituin missä kaikkien pitää ottaa kuva. Ja se maisema onkin aivan uskomaton koska siitä näkyy Kvalvikan beach.

Olimme liian aikaisin ylhäällä missä oli jo hieman viileä niin ei jääty odottamaan auringonlaskua. Mutta oli se auringonlasku niin ihana alhaalta rannaltakin.

Senjan puolelle kun päästiin niin ilmat muuttui sateisiksi joten Hesten jäi valloittamatta, mutta onpahan vielä paljon näkemistä Norjassa ja siksi sinne on palattava.

Sateella eikä sateen jälkeen heti ole turvallista lähteä kiipeämään, koska vuorilla voi olla todella liukasta.

Nukkuminen pakettiautossa ja teltassa 

Meille sattui hyvät ilmat enimmäkseen eikä ollut juurikaan hyttysiä minkä takia pystyimme nukkua takaluukku auki tai teltassa ovet auki. Se oli mahtavaa ja jotenkin niin romanttista nukahtaa viimeinen kuva silmissä kun näki ne kauniit maisemat ja aamulla myös ensimmäiseksi. Ei ikinä harmittanut herätä!

Toinen veneen laskupaikka

Löysimme onneksemme vielä toisen laskupaikan ja J pääsi vielä kalaan. Olimme pari yötä ihanassa rannassa ja saimme muutaman kalankin. Odotimme että Norjasta saa kalaa niin paljon kun jaksaa kalastaa, mutta toisin kävi.
Sillä aikaa lueskelin kirjaa kun J kalasteli.

 

Ensimmäisessä paikassa vesi oli todella lämmintä, mutta nyt oli paljon viileämpää.  Ja taas lasku- ja nousuvesi yllätti ja ihmetytti. Se on vaan niin uskomatonta ja kaikkien pitäisi päästä se kokemaan.

Senja

On saari Norjassa, Tromssan läänissä. Se on Norjan mannermaan rannikon toiseksi suurin saari.

Ilma muuttui kosteaksi ja suunnitelmat muuttui. Oli myös ihanaa nähdä tämä puoli Norjasta. Tuntui että pilvet oli oikeasti tippunut ja olimme koko ajan pilvessä 😄

Kävimme silti katsomassa nähtävyyksiä, mutta haikkaukset sai jäädä turvallisuus syistä.
Yksi kuuluisimmista nähtävyyksistä on Bergsbotn näköalapaikka.

Kultainen vessa Ersfjordstranda beachilla. Pissaaminen on jopa ilmaista. Saman suunnittelijan toinen vessa oli myös ihan lähellä.

Tänne me vielä tullaan uudestaan seikkailemaan 😍

Jos sinulla on Lofooteilta tai muuten Norjassa paikkoja missä kannattaa käydä niin kerro.

Kiitos, kun jaat eteenpäin!

3 vastausta artikkeliin “Norja, Lofootit 15.7.20”

  1. Teillä oli oikein onnistunut Norjan ja Lofoottien reissu! Me olimme tuolla n. 5 viikkoa myöhemmin ja säät olivat epävakaisemmat. Sen vuoksi kaikki suunnittelemamme patikat näköalapaikoille jäivät väliin, mutta useammalla rannnalla käytiin ja hienoja nekin olivat.

    Ihan yletöntä hinkua takaisin ei jäänyt, enemmän kiinnostaa eteläisempi Norja vuonoineen ja kuuluisine patikkareittineen sekä Lyngen.

Mitä mieltä olet, kommentoi.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.